Liikuntavaliokunta
Pöytäkirja 10.02.2020/Pykälä 3

Liikuntavaliokunta

§ 3

10.02.2020

1.

Mitä mieltä hakijat ovat hakuprosessista kokonaisuutena ja miten he toivoisivat prosessin uudistuvan?

2.

Miten hakijoiden mielestä avustukset jakaantuvat nyt ja miten he toivovat avustusperiaatteiden uudistuvan? Mitkä kriteerit ovat tärkeimpiä?

1.

Hakuprosessi

Hakuprosessiin liittyvä toive sähköisestä hausta toteutetaan samanaikaisesti kaupungin kaikkien hakemuslomakkeiden sähköistämisen yhteydessä. Vuoden 2020 avustushaku suoritetaan vielä paperisella lomakkeella.

Lausuntokierrokselta saadut kommentit:

Suunnistus: ei kommenttia

Taitoluistelu: Vain aktiivijäsenet eli harrastajat kun ilmoitetaan jäsenmäärä hakemukseen.

Salibandy: Aika ja prosessi ovat muuten ok, mutta erityisesti talvivuorojen kanssa toivoisimme viimeistään huhtikuun puolella tietoja kaikista talven vakiovuoropäätöksistä. Olisiko kesä- ja talvikauden vuorohaut mahdollista yhdistää?

2.

Avustusperiaatteet

Vaihtoehto 1: Ei muuteta nykyisestä mitään.

Vaihtoehto 2: Lisätään tukimuotoja. Nykyiset tukimuodot ovat toiminta-avustus, kohdeavustus sekä urheilija-apuraha. Lisätään vaihtoehdoksi vuokratuki liittyen muualta ostettujen vuorojen avustamiseen.

Vaihtoehto 3: Poistetaan nykyiset avustusmuodot ja tuetaan vain muualta ostettuja käyttövuoroja.

Lausuntokierrokselta saadut kommentit:

Suunnistus: Vaihtoehto 1: Sopii. Vaihtoehto 2: Mielestämme vuokratuki muualta ostettujen vuorojen avustamiseen voi yhtä hyvin olla osa nykyistä toiminta-avustusta, eli emme näe tarvetta tukimuotojen lisäämiselle. Toisaalta emme myöskään vastusta sitä. Vaihtoehto 3: Mielestämme tämä vaihtoehto syrjii muita urheiluseuroja ja nähdäksemme tätä tukea voisi myös käyttää väärin, jolloin kaupungin omien tilojen käyttö voisi jopa vähentyä.

Taitoluistelu: Harjoitustilojen rajallisuus, kohdennettua avustusta muualta ostettuun harjoitustilaan, meidän tapauksessa jään hintaan. Me maksamme Laaksolahden jäästä 165 € tunti ja Nummelasta 95 €. Espoon kaupungin jäät maksavat Espoolaisille seuroille 10€ tunti (kesäjää 100 €), liikuntatilat 5 € tunti. Laaksolahdessa meillä on 2 viikkotuntia ja Nummelassa 1,5 viikkotuntia. Espoolaiset seurat saavat ison taloudellisen hyödyn, kun heidän jäänhinta on 1/3 meidän kaupungille maksamasta jäänhinnasta. Espoossa on erikseen mahdollisuus hakea avustusta tilavuokriin muualta kuin kaupungilta vuokrattaviin tiloihin. Tämä haku on 2 kertaa vuodessa. Urheilija-apuraha, esim. oman lajiliiton valmennusryhmään valituille kohdennettu avustus henkilökohtaisesti tai avustus suoraan seuralle "palkinnoksi" onnistuneesta työstä.

Salibandy: tukimuotoja ei pystytä lisäämään ja niitä tuskin kannattaa tehdä (byrokratia lisääntyy valtavasti, jos nykyinen rahasumma allokoidaan uusille tukimuodoille saman rahamäärän kanssa). Vain muualta ostettujen vuorojen tukeminen / ylipäätään vuokrasubventiot asettavat erityisesti Kauniaisissa seuroja eriarvoiseen asemaan kannustaen entisestään ostamaan vuoroja esim. Espoosta. Tästä vuokrasubventiosta kannattaa kysyä kokemuksia Espoon suunnalta.

3.

Kriteereitä tuen määrään

Vaihtoehto 1: Avustuksen määrä on sidottu suoraan liikutettavien henkilötuntien määrään. Tämä vaihtoehto suosii joukkuelajeja, mutta on linjassa kaupungin strategisiin tavoitteisiin.

Vaihtoehto 2: Avustuksen määrään vaikuttaa sukupuoli. Millä tavalla?

Vaihtoehto 3: Avustus on sovittu %-osuus seuran budjetista.

Vaihtoehto 4: Tukea maksetaan vain, mikäli seuran jäsenistä x % on kauniaislaisia. Mikä prosenttimäärä on sopiva?

Vaihtoehto 5: Tuen määrä perustuu ikään. Keitä tuetaan? Lapset, nuoret, eläkeläiset, muut?

Vaihtoehto 6: Tehdään pisteytysjärjestelmä, joka perustuu edellä mainittuihin kriteereihin. Kuinka paljon annetaan painoarvoa millekin asialle?

Vaihtoehto 7: Avustuksen määrä perustuu harkintaan kuten tällä hetkellä.

Lausuntokierrokselta saadut kommentit:

Suunnistus:

Vaihtoehto 1: Emme ole samaa mieltä siitä, että tämä vaihtoehto olisi linjassa kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa, mikäli vaihtoehto suosii joukkuelajeja. Kaupungin strategian mukaan pitää saada kaikki ikäryhmät liikkumaan, kun sen sijaan joukkuelajeissa käsittääksemme on enimmäkseen nuoria mukana. Näemme myös ongelmalliseksi liikutettavien henkilötuntien määrän. Tämä suosii isoja seuroja, joilla on paljon jäseniä, minkä takia tuntimäärä pitäisi ainakin suhteuttaa jäsenmäärään. Ja miten huomioidaan seurat, joissa harrastetaan paljon yhteisharjoitusten ulkopuolella?

Vaihtoehto 2: Emme näe sukupuolen kohdalla ongelmia tai haasteita. Mittarina voi olla esim. prosenttimäärä koko jäsenmäärästä.

Vaihtoehto 3: Pidämme tasapuolisena, että avustusten jakoperiaatteissa huomioidaan seuran taloudellinen tilanne.

Vaihtoehto 4: Näemme kauniaislaisuuden kohdalla haasteita, mutta ongelma taitaa olla melko yleinen Kauniaisissa. Seuramme on toiminut jo yli 40 vuotta, ja aluksi Kauniaisiin keskittyneen jäsenistön uudet sukupolvet ovat muuttaneet laajemmalle alueelle. Ennen kuin prosenttimäärää vahvistetaan tulisi kuitenkin selvittää eri seurojen tilanne ja määrä tulisikin vahvistaa mahdollisimman tasapuoliselle tasolle. Riskinä on kuitenkin, että tällä voisi olla myös kielteisiä vaikutuksia seuran toimintaan esim. jäsenrekisterin päivittämisen osalta ja uusin jäsenten mahdollisuuteen liittyä seuraan. On sinänsä ymmärrettävää, jos kaupunki ei halua tukea toimintaa joka ei palvele oman kunnan asukkaita. Vaatimus kauniaislaisten osuudesta ei tulisi ylittää 10 prosenttia jäsenistä. On myös huomioitava kaikille avoimen toiminnan järjestäminen Kauniaisissa, joka siis palvelee lähinnä kauniaislaisia.

Vaihtoehto 5: Tuki tulisi jakaa niitä tarvitseville. Kannatamme, että tuessa huomioidaan kaikenikäiset, mikä siis nähdäksemme on kaupungin strategian mukaista, varsinkin kun nuoret muutenkin taitavat olla taipuvaisempia liikkumaan kuin esim. keski-ikäiset tai eläkeläiset. Toisaalta moni nuori lopettaa liikuntaharrastuksensa 12-13-vuoden iässä. Voiko seurat jotka pystyvät pitämään nuoria 13-29-v mukana saada tukea sen perusteella tai siitä että on toimintaa/suunnitelmaa mihin ohjata 13-29-vuotiaita, jotta liikuntaharrastus säilyisi? Esim. jos ei enää mahdu kilpajoukkueeseen mitä silloin? Tai onko seurassa harrastepolku kilpapolun rinnalla. Ikä 13-v on yksi kaikkein kriittisimmistä liikunnallisen elämäntavan kannalta. Toinen on esim. pienten lasten vanhemmat, tarjoaako seura toimintaa jossa vanhemmat yhteen sovittaa lapsiperheen arkea ja liikkumista? Mutta erityisesti tulisi huomioida ne ryhmät, joissa tuen tarve on suurin, eli muut kuin työssäkäyvät aikuiset. Mikäli tuki suunnataan erityisesti nuorille, tulee huomioida myös opiskelijat, eli ikärajana tulisi olla nuorisolain määritelmän mukaan 29 vuotta.

Vaihtoehto 6: Pisteytysjärjestelmä voisi olla paikallaan, mutta tätä on tässä vaiheessa mahdotonta kommentoida, kuin ei tiedetä mitkä edellä mainituista kriteereistä loppujen lopuksi huomioitaisiin. Erikseen tulisi kuitenkin harkita ovatko jotkut kriteerit pakolliset, jolloin näillä ei välttämättä tulisi olla merkitystä enää pisteytysjärjestelmässä: Jos ei täytä kriteeriä, ei saa avustusta lainkaan.

Vaihtoehto 7: Avustusperiaatteiden uusiminen on kannatettava ajatus, koska pelkästään harkintaan perustuvat ilman perusteluja tehdyt päätökset saattavat olla liian riippuvaiset kulloinkin päättämässä olevien omista kiinnostuksen kohteista. Seuroja tulisi kohdella tasapuolisesti, huomioon ottaen toki kunkin seuran koon ja taloudellisen tilanteen.

Taitoluistelu:

Vaihtoehto 4: Ilman ulkopaikkakuntalaisia taitoluistelua ei olisi Kauniaisissa (eikä montaa muutakaan urheilua), meille tämä kotipaikka hakemuskriteeri on heikentävä avustuksia jaettaessa.

Vaihtoehto 5: Ikäraja nuoreen alle 20v, kuten on esim. Espoossa.

Salibandy:

Käytännössä katsoen avustuksien (suhteellisissa) määrissä ei ole vuosien saatossa ollut muutoksia. Viimevuotinen tuen rahamäärän kasvu hyödytti eniten seuroja, joissa ei täysipäiväisiä työntekijöitä. Jokainen urheiluseura käy läpi hallinnollisen ammattimaistumisprosessin, joka on kehityssuuntana toivottava. Tämän takia vaihtoehdot 7, 1 ja 4 (joita on tähänkin asti toteutettu) ovat toimivimmat ratkaisut nykyisillä seura-, kaupunki- ja toimintaympäristö rakenteilla.

4.

Yhteenveto työpajoissa esiin tulleisiin asioihin

On toiveita lisätä avustusmäärärahoja liikuntapalveluille. Nykyisessä taloustilanteessa määrärahan lisääminen on kuitenkin haasteellista. Määrärahan suuruutta tarkastellaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä, jolloin muutosten tekeminen on mahdollista.

Avustusten jakotaulukkoa uudistetaan siten, että lyhyt perustelu tuen tarpeesta tulee ilmi.

Keskusteltiin tilasubventiosta ja siitä, onko subventointi tehty tasapuolisesti. Yhtenä ajatuksena nousi esille, että korotetaan liikuntapalveluiden hallinnoimien tilojen hintoja ja tuetaan siitä saatavalla tulolla muualta ostettavien tilojen käyttövuoromaksuja.

Rahan määrä on rajallinen, todellista vaikuttavuutta ei saada aikaan muuttamalla avustuksen nimeä, mutta tuen kohdentuminen sitä oikeasti tarvitseville olisi ensisijaisen tärkeää. Asian määritteleminen on hankalaa tai mahdotonta, harkinnanvaraisuus on tämän asian suhteen todennäköisesti ainoa keino toteutukseen.

Seurojen tarjoamat lajit eroavat toisistaan monella tapaa, tuen sitominen yhteen asiaan aiheuttaa todennäköisesti epätasa-arvoisuuden tunnetta (vrt. yksilö/joukkuelaji, perinteiset tyttö/poikalajit).

Lausuntokierrokselta saadut kommentit:

Suunnistus:

Pidämme hyvänä asiana, että jatkossa tuotaisiin päätöksenteossa selvemmin esille seuran esittämät perustelut tuen tarpeesta. Päätös olisi hyvä myös perustella. Emme ymmärrä miksi tilavuokria tulisi korottaa, jotta voitaisiin tukea muualta ostettavien tilojen käyttövuoromaksuja. Järjestelmä suosisi vain tiettyjä seuroja ja olisi varsin epäoikeudenmukainen niitä kohtaan, jotka järjestävät toimintansa muulla tavalla.Olemme samaa mieltä siitä, että tuen kohdentuminen sitä oikeasti tarvitseville olisi ensisijaisen tärkeää. Esitämme yhdeksi tukikriteeriksi matalan kynnyksen huomioiminen tuessa. Voiko lajia harrastaa vain harrastusmielessä, eli vain silloin tällöin? Voiko harrastaa taitotasosta ja iästä riippumatta? Voiko lajia harrastaa myös liikuntaesteisenä.