Kulttuurivaliokunta
Pöytäkirja 19.04.2018/Pykälä 14

Liitteet

	Rakennushistoriaselvitys
	Rakennusvaihekaavio

Yhdyskuntavaliokunta	§ 28	13.03.2018
Kulttuurivaliokunta	§ 14	19.04.2018

 

Nuorisotalon peruskorjausvaihtoehdot, tarveselvitys

 

90/10.03.02/2018

 

YLKV 13.03.2018 § 28

 

 

Lisätiedot:

rakennuttajapäällikkö Tomi Salminen, puh. 050 411 5905

rakennuttajainsinööri Ilona Lehto

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Kauniaisten nuorisotalo on valmistunut vuonna 1909 Kauniaisten ensimmäiseksi koulurakennukseksi. Rakennuksen rakennutti vuonna 1907 perustettu yksityinen Grankulla samskola, joka oli rakennuksen ensimmäinen ja pitkäaikaisin käyttäjä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin. Vuonna 1912 rakennusta laajennettiin arkkitehti Alarik Tawaststjernan laatimien suunnitelmien mukaisesti. Pienempiä laajennuksia tehtiin myös vuosina 1949 (H.A. Ekholm) ja 1954 (P.G. Gylden). Rakennus peruskorjattiin vuosina 1977-80, jolloin se muutettiin nuorisotaloksi. Vuonna 2001 korjattiin julkisivulaudoitus sekä vaihdettiin lahonneita hirsiä. Rakennusvaiheet on esitetty oheismateriaalissa (Rakennusvaihekaavio, Rakennushistoriallinen selvitys).

 

Nuorisotalon talotekniikan korjausvaihtoehtoja on tutkittu 2000-luvulla jo aiemmin. Laajemmasta talotekniikkasaneerauksesta luovuttiin sen kustannustason osoittauduttua huomattavan korkeaksi sekä ratkaisun osoittauduttua vaikeasti sovitettavaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävään kohteeseen. Rakennusta ja sen talotekniikkaa on sen sijaan korjattu ja ylläpidetty pienemmillä korjaustoimenpiteillä. Myös tilojen käyttöä on sovellettu rakennuksen asettamien ehtojen mukaisesti.

 

Nuorisotalon talotekniikkasaneerauksen hankesuunnittelulle on kaupungin investointiohjelmassa määrärahaa 117.400 €. Vuoden 2017 aikana on toteutettu saneerauksen valmistelun taustaselvityksiä. Ennen hankesuunnitteluvaihetta on kuitenkin tarkasteltava saneerauksen vaihtoehtoja sekä teknisistä että toiminnallisista näkökulmista hankkeen tarkoituksenmukaisen laajuuden määrittämiseksi ja jatkosuunnittelun ohjaamiseksi, jotta suunnitteluresurssit tulevat käytetyksi tarkoituksenmukaisesti.

 

Kauniaisten nuorisotalon kerrosala on n. 1138m². Rakennuksen kantava runko on hirsirakenne. Vesikatto on peltikate. Rakennus on suojeltu sr-merkinnällä ja rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja vesikattojen rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja.

 

Käyttö

 

Rakennuksessa on viime vuosina toiminut kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen hallinto, nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut sekä liikuntapalveluiden hallinto. Tiloissa on toiminut myös useita paikallisia vapaa-ajankentän toimijoita sekä yhteistyökumppaneita. Nuorisovaliokunta on laatinut nuorisotalon (vapaa-ajan talon) talotekniikkasaneerauksesta tarveselvityksen (NUORK 27.08.2015 §22), jossa esitetään, että tilat muutettaisiin kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Hyvin alustavaa pohdintaa on käyty myös rakennuksen saneeraamisesta ruotsinkielisen koulukeskuksen tarpeisiin.

 

Keväällä 2017 todettiin nuorisotalon kuntotutkimuksessa kosteusvaurioista johtuvia sisäilmahaittoja. Osa toimistohuoneista poistettiin käytöstä keväällä 2017. Nuorisotoimen toiminta siirrettiin pois rakennuksesta koulujen loputtua toukokuussa 2017. Kaikki toiminta tiloissa siirtyi väistötiloihin syksyllä 2017. Tällä hetkellä tiloissa ei ole toimintaa.

 

Kunto

 

Tilakeskus teetti rakenneteknisen tutkimuksen rakennuksessa ilmenneiden sisäilmaongelmien selvittämiseksi. Tutkimustulosten perusteella todettiin, että rakennus vaatii mittavia korjaustoimenpiteitä. Korjausvaihtoehtojen selvityksen tueksi teetettiin rakennushistoriallinen selvitys sekä hirsirungon kuntotutkimus, jotka valmistuivat keväällä 2018. Tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella tilakeskus on laatinut nuorisotalon peruskorjaustoimenpiteistä neljä alustavaa vaihtoehtoa jatkosuunnittelun ohjaamiseksi. Vaihtoehdot ovat tässä vaiheessa erittäin karkeita ja suuntaa-antavia. Korjaustoimenpiteet ja niiden laajuudet tarkentuvat valitun vaihtoehdon mukaisessa jatkosuunnittelussa.

 

Hirsirungon kuntoarviossa arvioitiin rungon olevan pääosin kunnossa. Lahovaurioita todettiin kosteusrasitukselle alttiissa kohdissa. Rakennus sijaitsee kallioisessa rinteessä siten, että ylempi taso viettää pintavedet rakennuksen alle. Hirsirungon kunto arvioitiin pistokokein. Rungon todellisen kunnon selvitys vaatisi mittavia pintojen sekä ala- ja yläpohjan rakenneavauksia.

 

Rakenneteknisessä kuntotutkimuksessa havaittiin rakenneavausten ja materiaalinäytteiden perusteella mikrobikasvustoa sekä kosteus- ja lahovaurioita. Huoneilmassa havaittiin myös merkittävästi teollisia mineraalikuituja. Kosteus- ja lahovaurioiden aiheuttajat ovat monimuotoisen vesikaton jiirikohtien vuodot, rakenteiden epätiiveys sekä sadevesien kulkeutuminen rakenteisiin. Merkittävimpänä sisäilmaongelmien aiheuttajana voidaan pitää sisäpuolista lisälämmöneristystä, joka on tehty 1970-luvun peruskorjauksen yhteydessä. Lisälämmöneristys on muuttanut rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta aiheuttaen rakenteissa mittavia kosteus- ja lahovaurioita. Sisäilmasta mitatut teolliset mineraalikuidut ovat myös peräisin 1970-luvun peruskorjauksen sisäpuolisesta lämmöneristeestä (vuorivilla). Rakennuksen sisäilma on laadultaan huono ja erityisen heikko 2. kerroksen tiloissa sekä kellarikerroksessa.

 

Rakennuksen lämmitysmuoto on kaukolämpö ja vesikiertoiset patterit. Koneellinen ilmanvaihto on asennettu 1970-luvun peruskorjauksen yhteydessä, kuten pääosin myös muu rakennuksen talotekniikka. Pieniä lisäyksiä ja ylläpitokorjaustöitä on tehty vuosien varrella. Rakennuksen talotekniikka on elinkaarensa päässä.

 

Korjaustarve

 

Tehtyjen alustavien tutkimuksen ja selvitysten perusteella todetaan, että rakennus vaatii mittavan sekä rakenteiden että talotekniikan peruskorjauksen. Molempien tekninen kunto on vuosien mittaan heikentynyt merkittävästi. Aiheuttajina ovat iän, normaalin kulumisen ja teknisen vanhentuneisuuden lisäksi mm. rakennusvirheet ja väärin toteutetut lisäeristykset. Hirsirungon ja alapohjan korjaustarpeen tarkempi määritys vaatii lisätutkimuksia. Mikrobi- ja lahovaurioituneet rakenteet sekä pinnat tulee purkaa ja rakentaa uudelleen. Rakennuksen tuleva käyttötarkoitus määrittelee rakenteiden ja talotekniikan korjaustavan ja kustannukset.

 

Vaihtoehto 1

 

Rakennus peruskorjataan opetus-, toimisto- ja nuorisotiloiksi käyttäjien tarpeiden mukaisesti ja osaksi ruotsinkielisen koulukeskuksen toimintoja. Korjaustoimenpiteet sisältävät vaadittavat tilamuutokset, rakenteiden ja talotekniikan korjaukset sekä ympäristön muokkauksen. Rakennuksen energiatalous otetaan suunnittelussa ja käyttöä ajatellen huomioon. Tavoite korjata rakennus uudisrakentamiseen verrattavaan tasoon tähän käyttötarkoitukseen huomioiden rakennuksen suojelumerkintä saattaa olla vaikeaa järkevän ja käyttökelpoisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi ainakaan kohtuullisin kustannuksin.

 

Rakennuksen tekninen kunto tulee selvittää lisätutkimuksin suunniteltua käyttöä ja suoritettavia muutoksia ajatellen. Tämän lisäksi arvioidaan tilojen käyttöä ja mahdollisia ulkoisia muutostarpeita liittyen rakennuksen suojelumerkintään.

 

Korjauksen kustannustaso on kokoluokkaa 7000 - 8000 euroa/m². Kustannustason varaus ilman tarkempia tutkimuksia ja suunnitelmia on + - 25 - 30 %.

 

Kustannustason kokoluokka perustuu maakuntamuseon kokemuspohjaiseen arvioon vastaavien kohteiden korjaustöistä. Laajuuden mukaan sovellettu hinta-arvio kyseisestä vaihtoehdosta on 8-9 M€.

 

Vaihtoehto 2

 

Rakennus peruskorjataan ja ennallistetaan. Korjaustoimenpiteet sisältävät rakenteiden korjaukset sekä ympäristön muokkauksen. Rakennukseen palautetaan painovoimainen ilmanvaihto ja/tai selvitetään sen hybridivaihtoehtoja. Tilojen käyttöä sovelletaan rakennuksen asettamien reunaehtojen mukaisesti. Painovoimainen ilmanvaihto rajoittaa tilojen käyttöä henkilömäärän ja oleskeluajan puitteissa. Tilat eivät tässä vaihtoehdossa sovellu opetus- tai työskentelytiloiksi, mutta mahdollistavat lyhytaikaisen kokoontumisen ja esim. palauttamisen nuorisotaloksi.

 

Rakennuksen tekninen kunto tulisi selvittää lisätutkimuksin suunniteltua käyttöä ja suoritettavia muutoksia ajatellen.

Korjauksen kustannustaso on kokoluokkaa 5000 - 7000 euroa/m². Kustannustason varaus ilman tarkempia tutkimuksia ja suunnitelmia on + - 25 - 30 %.

 

Kustannustason kokoluokka on johdettu vaihtoehto 1:ssä sovelletusta maakuntamuseon kokemuspohjaisesta arviosta huomioiden pois jäävä raskaan talotekniikan osuus. Laajuuden mukaan sovellettu hinta-arvio kyseisestä vaihtoehdosta on 6-8 M€.

 

Vaihtoehto 3

 

Rakennus peruskorjataan ja ennallistetaan siinä laajuudessa kuin katsotaan toiminnan kannalta tarpeelliseksi. Varaudutaan purkamaan 1909 jälkeen tehdyt laajennusosat (n. 700 m2), mikäli rakennuksen kunto todetaan liian huonoksi säilytettäväksi tai mikäli kulttuurihistoriallisista syistä se katsotaan parhaaksi ratkaisuksi. Jäljelle jäävä alkuperäinen osuus (n. 400 m2) peruskorjataan rakennuksessa käytettyjen materiaalien ja suunnitellun käytön ehdoilla. Palautetaan alkuperäinen huonejärjestys ja ennallistetaan julkisivu alkuperäiseen asuunsa.

 

Korjaustoimenpiteet sisältävät rakenteiden korjaukset sekä ympäristön muokkauksen. Rakennukseen palautetaan painovoimainen ilmanvaihto ja/tai selvitetään sen hybridivaihtoehtoja. Tilojen käyttöä sovelletaan rakennuksen asettamien reunaehtojen mukaisesti. Painovoimainen ilmanvaihto rajoittaa tilojen käyttöä henkilömäärän ja oleskeluajan puitteissa. Tilat eivät sovellu opetus- tai työskentelytiloiksi, mutta mahdollistavat lyhytaikaisen kokoontumisen.

 

Rakennuksen tekninen kunto tulisi selvittää lisätutkimuksin suunniteltua käyttöä ja suoritettavia muutoksia ajatellen.

 

Korjauksen hintataso on kokoluokkaa 5000 - 7000 euroa/m². Kustannustason varaus ilman tarkempia tutkimuksia ja suunnitelmia on + - 20-25 %.

 

Kustannustason kokoluokka on johdettu vaihtoehto 1:ssä sovelletusta maakuntamuseon kokemuspohjaisesta arviosta huomioiden pois jäävä raskaan talotekniikan osuus. Laajuuden mukaan sovellettu hinta-arvio suppean pinta-alan mukaisesti kyseisestä vaihtoehdosta on 2-3 M€.

 

Vaihtoehto 4

 

Palautetaan rakennuksen alkuperäinen julkisivu joko nykyisessä laajuudessaan tai pienempänä kokonaisuutena. Suoritetaan vain rakennuksen paikallaan säilymisen kannalta välttämättömimmät korjaustoimenpiteet. Sisäpuolisia korjaustoimenpiteitä ei suoriteta. Rakennus säilyy kaupunkikuvassa, mutta tällainen minimivaihtoehdon mukainen korjaus ei mahdollista rakennuksen sisäpuolista käyttöä.

 

Laajuuden mukaan sovellettu hinta-arvio kyseisestä vaihtoehdosta on 1-2 M€.

 

 

YTJ:

Valiokunta päättää lähettää tarveselvityksen nuorisotalon korjausvaihtoehdoista lausunnon antamista varten käyttäjävaliokunnille (nuorisovaliokunta, svenska utskottet för undervisning och småbarnspedagogik ja suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta).

 

 

Lausuntojen pohjalta yhdyskuntavaliokunta valmistelee esityksen tarveselvityksen hyväksymisestä ja jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta kaupunginhallitukselle.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valiokunta totesi, että peruskorjaus tulee toteuttaa rakennuksen ehdoilla ja sopeuttaen käyttötarkoitus sen mukaisesti. Tällöin vaihtoehdot nro 1 ja 4 eivät käytännössä tule kysymykseen.

KULTV 19.04.2018 § 14

 

Lisätiedot:

sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh. 050 566 8800

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Yhdyskuntavaliokunta on kokouksessaan 13.3 (§ 28) käsitellyt nuorisotalon tarveselvitystä ja pyytänyt lausuntoa käyttäjävaliokunnilta. Yhdyskuntavaliokunta päätti, että vaihtoehdot 1 ja 4 eivät käytännössä tule kysymykseen.

Vaihtoehto 1:	Rakennus peruskorjataan siten, että siellä olevat tilat soveltuvat sekä opetus- että toimistokäyttöön, 8-9 M€.
Vaihtoehto 2:	Rakennus peruskorjataan siten, että siellä olevat tilat voidaan käyttää tilapäisesti, mutta eivät sovellu opetus- tai toimistokäyttöön, 6-8 M€.
Vaihtoehto 3:	Rakennus peruskorjataan siten, että siellä olevat tilat voivat olla tilapäiskäytössä: uudemmat osat puretaan ja vanhin osa (400 m2) jätetään, 2-3 M€.
Vaihtoehto 4:	Rakennus peruskorjataan ulkokuoreltaan, tilat eivät sovellu käyttöön, 1-2 M€.

 

Käyttö

 

Kauniaisten nuorisotalo on toiminut nuorten kokoontumispaikkana useita kymmeniä vuosia unohtamatta kaikkia muita talossa toimineita tahoja, jotka osaltaan palvelutuotannossaan palvelevat useita eri kohde- ja ikäryhmiä. Nuorisolaissa (1285/2016/§8) todetaan, että kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytykset nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Tämä on perinteisesti toteutunut varsin hyvin Kauniaisissa ja merkittävä tekijä on ollut nimenomainen nuorisotalo sijaintinsa ja siellä tuotettujen erilaisten palveluiden vuoksi.

 

Nuorisotalolla on paljon erilaisia tiloja jotka ovat mahdollistaneet monimuotoisen palvelukavalkadin; kahvila, bänditila, studio, tanssisali, biljardisali, pienryhmätiloja, black box (ts. esiintymistila/discosali), toimistotiloja, luokkahuoneita jne. Tiloissa on ollut nuorisotilatoiminnan ohella partiolaiskolo, kansalaisopiston taideluokka, Grani Lähiavun avoin olohuone, Kauniaisten musiikkijuhlien toimistotilat sekä festivaalin aikainen tukikohta, tanssin ja musiikin alojen opetusta lapsille ja nuorille sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden hallinnon työtiloja.

 

Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992/§1) todetaan, että kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuurityön näkökulmasta on erittäin tärkeää tarjota mahdollisuuksia ja puitteet matalan kynnyksen moninaiselle taiteen ja kulttuurin harrastustoiminnalle. Kauniaislaiset lapset ja nuoret tarvitsevat tiloja tällaiselle toiminnalle heidän omassa ympäristössään kaupungin muiden palveluiden yhteydessä.

 

Lasten ja nuorten kokoontumispaikkana toimiva rakennus on luonteva ja ihanteellinen paikka tarjota kulttuuriaiheista harrastustoimintaa. Kauniaisten nuorisotalo on Suomen ensimmäinen virallinen vihapuhevapaa nuorisotalo. Kauniaisten nuorisopalveluissa painopiste on suvaitsevaisuudessa ja moninaisuuden tukemisessa, oli kyse sitten kielellisistä- kulttuurisista- tai seksuaalisuuteen liittyvistä asioista.

 

Tilojen menetys (n. 1 100 m2) on aiheuttanut merkittäviä muutoksia kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toimintaan. Kymmenen työpistettä on jouduttu siirtämään väistötiloihin Pohjoiselle Heikelintielle. Nuorisotila on siirretty erittäin rajallisiin tiloihin kaupunginkirjastoon, bänditilat on tilapäisesti vuokrattu Espoosta ja pienryhmätyöskentelyn tilat on sijoitettu Pohjoiselle Heikelintielle. Tanssisalille ja esiintymistilalle (discosali) ei ole löydetty korvaavaa tilaa, minkä vuoksi mm. kansalaisopiston, balettikoulun sekä tanssiopiston kursseja on jouduttu perumaan. Nuorisokahvila ja nuorille tarkoitettu kuntosali on jouduttu sulkemaan, koska vaihtoehtoisia tiloja ei ole löydetty. Grani Lähiavun kanssa tuotettu kaikille avoin olohuonetoiminta on jouduttu lakkauttamaan. Partiolaislippukunta Toimen Pojille on järjestetty korvaavat tilat. Kauniaisten musiikkiopiston opetus tiloissa on lakkautettu korvaavien tilojen puuttuessa.

 

Alati kasvava päiväkotilasten ja koululaisten määrä lisää tarvetta tuottaa entistä enemmän palveluja ja erilaisten tilojen tarve kasvaa jatkuvasti. Ruotsinkielisessä päiväkoti- ja kouluselvityksessä on vuosien 2017 - 2018 aikana käyty keskustelua rakennuksen saneeraamisesta siten, että se vastaisi myös ruotsinkielisen koulukeskuksen tarpeisiin. On myös otettava huomioon, että kaupungissa toimivat taiteen perusopetuksen tuottajat Kauniaisten musiikkiopisto ja Kauniaisten kuvataidekoulu ovat jatkuvasti lisätilan tarpeessa.

 

Lausunto

 

Nuorisotyön näkökulmasta on ehdottoman tärkeää tarjota nuorille tilat, jossa saa olla oma itsensä. Nuorisotalo edustaa monelle nuorelle sitä paikkaa, jossa saa irrallaan arjen pakottavista askareista, läksyistä ja velvoitteista harrastaa ja toteuttaa itselle tärkeitä asioita. Nuorisotalo on paikka, jossa nuori voi tehdä, pelata, leikkiä, tutustua muihin nuoriin, kokeilla ja oppia uusia asioita sekä löytää kavereita.

 

Nuorisotalon sijainti on erinomainen ja vaikka osalle siellä aikaisemmin järjestetyille toiminnoille on löydetty vaihtoehtoiset tilat (kaupunginkirjasto, Pohjoinen Heikelintie ja koulurakennukset), eivät ne ole täysin korvanneet nuorisotaloa. Samaan aikaan koulut sekä taiteen perusopetus myös kamppailevat tilanpuutteen kanssa. Sivistystoimen digitalisaation myötä on myös muodostunut tarve digilabin perustamiselle, joka palvelisi kauniaislaisia laajasti vauvasta vaariin.

 

Kauniaisissa on myös usean vuoden aikana visioitu ns. kulttuurikukkulaa, joka yhdistäisi mm. eri taiteenalojen harrastamisen ja perusopetuksen palvellen siten myös oppilaitoksia. Kulttuurikukkula-konsepti mahdollistaisi tilojen riittävyyden ja tarjoaisi puitteet kulttuurin ja taiteen harrastamiseen kouluympäristön ja kaupungin muiden palveluiden esim. nuorisotalon ja Uuden Paviljongin konserttisalin välittömässä läheisyydessä. Tilat riittäisivät tanssin-, musiikin- ja kuvataiteen opetukseen ja harrastamiseen niin koulutoiminnan ohella kuin koulupäivän jälkeenkin. Myös toiminnan välineille ja oppilastöille löytyisi tarvittavat varastointitilat.

 

Tämänhetkinen tarve on lyhyesti seuraava:

 

-	toimitilat nuorisopalveluille sisältäen nuorisokahvilan, esiintymistilan ja tanssisalin,
-	työtilat noin kymmenelle hengelle,
-	yhteiset opetustilat kuvataiteelle ja musiikille (sis. bändien harjoitustilat ja varastot) käyttäjinä Hagelstamska skolan, GGs, Kauniaisten kuvataidekoulu, Kauniaisten musiikkiopisto ja kansalaisopisto,
-	digilab-toiminta.

 

Yhdyskuntavaliokunnan esittämistä vaihtoehdoista rakennuksen kunnostamiseksi ainoastaan vaihtoehto 1 mahdollistaisi rakennuksen käytön työ- ja opetustilana. Yhdyskuntavaliokunta on kuitenkin päätöksessään hylännyt tämän vaihtoehdon. Vaihtoehto 2 ei mahdollista nuorisotilatoimintaa, koska henkilökunta joutuisi toimimaan tiloissa säännöllisesti työajan puitteissa, vaikka tila ei tähän soveltuisi.

 

Lisärakennus uutena toiminnallisena keskuksena ja vaihtoehto 3 vastaisivat yhdessä parhaiten toiminnan tarpeisiin ottaen huomioon "Kulttuurikukkula-konseptin". Nuorisotalon alkuperäinen osa (400 m2) säilytettäisiin ja peruskorjattaisiin soveltuvaksi lyhytaikaiseen toimintaan esim. nuorisopalveluiden pienryhmätoiminta, kokouskäyttö jne. Kustannusarvio tästä on 2-3 M€, johon on mahdollista saada rahallista museaalista avustusta. Lisäksi nuorisotalon välittömään läheisyyteen suunniteltaisiin ja rakennettaisiin uusi toiminnallinen keskus ("Kulttuurikukkula"), jonka tilat soveltuisivat niin toimisto- ja opetuskäyttöön kuin nuorisopalveluiden, kuvataiteen, musiikin (sis. bänditilat), tanssin, digilabin sekä mahdollisuuksien mukaan Maker space -toiminnalle. Tiloja käytettäisiin nuorisopalveluiden, Hagelstamska skolanin, GGs:n, kansalaisopiston, Kauniaisten musiikkiopiston ja Kauniaisten kuvataidekoulun kesken ja tiloihin voitaisiin sijoittaa myös vapaa-aikapalveluiden hallinnon työskentelytilat.

 

Nuorisopalveluiden henkilökunta sekä Hagelstamska skolanin ja GGs:n rehtorit ovat suhtautuneet myönteisesti ajatukseen edellä esitetyn ratkaisumallin toteuttamisesta. Kauniaisten musiikkiopiston, Kauniaisten kuvataidekoulun ja muiden mahdollisten toimijoiden kanssa voitaisiin keskustelut ja suunnittelu aloittaa nopeallakin aikataululla.

 

Sivistystoimenjohtaja:

Kulttuurivaliokunta antaa omalta osaltaan seuraavan lausunnon yhdyskuntavaliokunnalle koskien nuorisotalon korjausvaihtoehtoja.

 

Nuorisotyön näkökulmasta on ehdottoman tärkeää tarjota nuorille tilat, jossa saa olla oma itsensä. Nuorisotalo edustaa monelle nuorelle sitä paikkaa, jossa saa irrallaan arjen pakottavista askareista, läksyistä ja velvoitteista harrastaa ja toteuttaa itselle tärkeitä asioita. Nuorisotalo on paikka, jossa nuori voi tehdä, pelata, leikkiä, tutustua muihin nuoriin, kokeilla ja oppia uusia asioita sekä löytää kavereita.

 

Nuorisotalon sijainti on erinomainen ja vaikka osalle siellä aikaisemmin järjestetyille toiminnoille on löydetty vaihtoehtoiset tilat (kaupunginkirjasto, Pohjoinen Heikelintie ja koulurakennukset), eivät ne ole täysin korvanneet nuorisotaloa. Samaan aikaan koulut sekä taiteen perusopetus myös kamppailevat tilanpuutteen kanssa. Sivistystoimen digitalisaation myötä on myös muodostunut tarve digilabin perustamiselle, joka palvelisi kauniaislaisia laajasti vauvasta vaariin.

 

Kauniaisissa on myös usean vuoden aikana visioitu ns. kulttuurikukkulaa, joka yhdistäisi mm. eri taiteenalojen harrastamisen ja perusopetuksen palvellen siten myös oppilaitoksia. Kulttuurikukkula-konsepti mahdollistaisi tilojen riittävyyden ja tarjoaisi puitteet kulttuurin ja taiteen harrastamiseen kouluympäristön ja kaupungin muiden palveluiden esim. nuorisotalon ja Uuden Paviljongin konserttisalin välittömässä läheisyydessä. Tilat riittäisivät tanssin-, musiikin- ja kuvataiteen opetukseen ja harrastamiseen niin koulutoiminnan ohella kuin koulupäivän jälkeenkin. Myös toiminnan välineille ja oppilastöille löytyisi tarvittavat varastointitilat.

 

Tämänhetkinen tarve on lyhyesti seuraava:

 

-	toimitilat nuorisopalveluille sisältäen nuorisokahvilan, esiintymistilan ja tanssisalin,
-	työtilat noin kymmenelle hengelle,
-	yhteiset opetustilat kuvataiteelle ja musiikille (sis. bändien harjoitustilat ja varastot) käyttäjinä Hagelstamska skolan, GGs, Kauniaisten kuvataidekoulu, Kauniaisten musiikkiopisto ja kansalaisopisto,
-	digilab-toiminta.

 

Yhdyskuntavaliokunnan esittämistä vaihtoehdoista rakennuksen kunnostamiseksi ainoastaan vaihtoehto 1 mahdollistaisi rakennuksen käytön työ- ja opetustilana. Yhdyskuntavaliokunta on kuitenkin päätöksessään hylännyt tämän vaihtoehdon. Vaihtoehto 2 ei mahdollista nuorisotilatoimintaa, koska henkilökunta joutuisi toimimaan tiloissa säännöllisesti työajan puitteissa, vaikka tila ei tähän soveltuisi.

 

Lisärakennus uutena toiminnallisena keskuksena ja vaihtoehto 3 vastaisivat yhdessä parhaiten toiminnan tarpeisiin ottaen huomioon "Kulttuurikukkula-konseptin". Nuorisotalon alkuperäinen osa (400 m2) säilytettäisiin ja peruskorjattaisiin soveltuvaksi lyhytaikaiseen toimintaan esim. nuorisopalveluiden pienryhmätoiminta, kokouskäyttö jne. Kustannusarvio tästä on 2-3 M€, johon on mahdollista saada rahallista museaalista avustusta. Lisäksi nuorisotalon välittömään läheisyyteen suunniteltaisiin ja rakennettaisiin uusi toiminnallinen keskus ("Kulttuurikukkula"), jonka tilat soveltuisivat niin toimisto- ja opetuskäyttöön kuin nuorisopalveluiden, kuvataiteen, musiikin (sis. bänditilat), tanssin, digilabin sekä mahdollisuuksien mukaan Maker space -toiminnalle. Tiloja käytettäisiin nuorisopalveluiden, Hagelstamska skolanin, GGs:n, kansalaisopiston, Kauniaisten musiikkiopiston ja Kauniaisten kuvataidekoulun kesken ja tiloihin voitaisiin sijoittaa myös vapaa-aikapalveluiden hallinnon työskentelytilat.

 

Nuorisopalveluiden henkilökunta sekä Hagelstamska skolanin ja GGs:n rehtorit ovat suhtautuneet myönteisesti ajatukseen edellä esitetyn ratkaisumallin toteuttamisesta. Kauniaisten musiikkiopiston, Kauniaisten kuvataidekoulun ja muiden mahdollisten toimijoiden kanssa voitaisiin keskustelut ja suunnittelu aloittaa nopeallakin aikataululla.

 

Päätös:

 

Päätösehdotus hyväksyttiin.