Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 22.05.2017/Pykälä 38

Vastaus valtuustoaloitteeseen Kavallintien turvallisuuden parantamisesta

63/10.03.01/2017, 67/00.02.00/2017

KV 22.05.2017 § 38

Lisätiedot:

kuntatekniikkapäällikkö Jaakko Koivunurmi, puh. 050 382 8756

kuntatekniikan projekti-insinööri Lennart Långström, puh. 050 544 6427

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Valtuutetut Tapani Ala-Reinikka ja 6 allekirjoittanutta jättivät 13.2.2017 aloitteen, jossa he ehdottavat Kavallintien jalankulun ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantamista nopeusrajoituksin tai tien muutoksin (oheismateriaali).

Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelmassa (MASU 2, 2004) on luetteloitu erityisiä ympäristöarvoja sisältävinä kohteina arvokkaat tiemaisemat, joihin myös Kavallintie kuuluu. Pöyry Environment Oy laati vuonna 2006 Kauniaisten tieympäristöjen hoito-ohjeet. Valtuustoaloitteen pohjalta ohjeet päivitettiin vuonna 2012 kuntatekniikan omana työnä. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan 21.8.2012 Kauniaisten arvokkaat tiemaisemat -hoitosuunnitelman, jonka tavoitteena on maankäytön yleissuunnitelmassa listattujen, arvokkaiksi tiemaisemiksi luokiteltujen katuympäristöjen hoitaminen ja kehittäminen liikenneturvallisuus huomioiden siten, että kohteiden arvokkaat ominaispiirteet säilyvät mahdollisimman hyvin (http://www2.kauniainen.fi/dynasty/fin/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2012919-11).

Kavallintie on kunnossapitoluokkaan 2 kuuluva kokoojakatu, jonka keskimääräinen vuorokausiliikenne on n. kavl 800. Palvelulinja 232 liikennöi arkisin kaksi kertaa suuntaansa. Kadun varsilla on paljon asutusta. Näiden seikkojen perusteella jalankulkijoiden turvallisuuden kannalta Kavallintiellä olisi hyvä olla autoliikenteestä erotettu jalkakäytävä. Jalkakäytävä puuttuu kuitenkin välillä Eteläinen Heikelintie - Jollakuja. Mainitulta katuosuudelta puuttuu myös sadevesiviemäri ja katuosuudella on kuivatusongelmia. Katualueen kapeudesta johtuen avo-ojiin perustuva kuivatusjärjestelmä on vaikeahoitoinen ja epäesteettinen tonttiympäristöjen korkeisiin hoitotasoihin nähden. Katuosuudella on myös aikaisemmin todettu kantavuusongelmia välillä Dosentintie - Jollakuja (Tielaitoksen kuntotutkimus 2001). Katuvalaistus on uusimisen tarpeessa teknisestä näkökulmasta katsottuna ja lisäksi nykyiset pylväät ja valaisimet eivät ole omiaan antamaan arvokkaalle tiemaisemalle persoonallista ilmettä.

Yhdyskuntalautakunta käsitteli 8.6.2010 katusuunnitelmaehdotuksen Eteläisen Heikelintien - Jollakujan väliselle osuudelle. Silloinen suunnitelma käsitti 2,5 m leveän kevyen liikenteen väylän rakentamisen (oheismateriaali). Kustannusten arvioitiin tuolloin, maisemointi mukaan lukien, olevan n. 250 000 € (alv 0 %). Arvio vaikuttaa kuitenkin liian alhaiselta, ottaen huomioon rakennettavan osuuden pituuden, n. 800 metriä, ja sen että arvio perustuu oletukseen, että työssä ei tarvita louhintaa. Kallio on kuitenkin paikoin nähtävissä aivan maan pinnassa. Suunnitelmassa ei myöskään ole otettu kantaa ajoradan kohdalla mahdollisesti tarvittavaan rakennekerrosten parantamiseen vaan ainoastaan kevyen liikenteen alle tuleviin rakennekerroksiin. Myöskään valaistus ei sisältynyt suunnitelmaan. Lautakunta päätti palauttaa asian. Erään valtuustoaloitteen johdosta päivitetty arvokkaiden tiemaisemien hoitosuunnitelma vuodelta 2012 linjasi Kavallintien ratkaisut siten, että jatkosuunnittelu ei asian palautuksen jälkeen enää ollut ajankohtainen.

Arvokkaiden tiemaisemien hoitosuunnitelma linjaa, ettei jalkakäytävää tule rakentaa välille Eteläinen Heikelintie - Jollakuja tieympäristön kulttuurihistoriallisten arvojen ja ominaispiirteiden vuoksi. Päivitetty hoitosuunnitelma suosittaa Kavallintielle varsin pienimuotoisia hoitotoimenpiteitä. Yleisesti hoitosuunnitelmassa tämän tyyppisillä katuosuuksilla suositellaan kuivatuksen järjestämistä avo-ojia käyttäen, lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että hoitosuunnitelman kohteet mukaan lukien Kavallintie, ovat onnettomuustilastojen valossa pääosin turvallisia.

Hoitosuunnitelman mukaan voidaan kuitenkin, jos merkittävät liikenneturvallisuusongelmat vaativat jalkakäytävää jollekin tieosuudelle, harkita asiaa objektiivisesti niin liikenneturvallisuuden kuin arvokkaan tie- ja kulttuurimaiseman näkökulmista. Pyrittäessä jatkuvasti parantamaan liikenneturvallisuutta ns. nollavision mukaisesti voidaan tätä mahdollisuutta harkita. Tarve uusia katuvalaistusta ja parantaa kuivatusta puoltaisivat myös katusaneerauksen harkitsemista hoitosuunnitelman mahdollistamalla tavalla.

Liikennemäärä Kavallintiellä on suhteellisen vähäinen, eikä puuttuvan jalkakäytävän osuudella kadun varrella ole maankäytön erityiskohteita. Kuitenkin kahden auton kohdatessa ei jalankulkijalle jää juurikaan tilaa, koska pientareelle ei voi väistää avo-ojien takia. Asemakaavan mukainen katualue on sen verran leveä, että jalkakäytävä on mahdollista saada toteutettua ja sovitettua myös maisemaan.

Liikenneväyläinvestointien vuosittainen määräraha on kuitenkin varsin rajallinen, jolloin kuntatekniikan näkemyksen mukaan hankkeen toteutus ei ole erityisen kiireellinen, vaan se voitaisiin sijoittaa alustavaan työohjelmaan n. 4-5 vuoden päähän. Aiemmin laadittu Kavallintien katusuunnitelma Eteläisen Heikelintien - Jollakujan väliselle osuudelle käsittäen jalkakäytävän voitaisiin kuitenkin päivittää kustannusarvioineen jo aiemmin sisällyttämällä suunnittelu vuoden 2018 työohjelmaan.

Edellä olevan perusteella yhdyskuntalautakunnalle esitettiinkin kehotuksen antamista kuntatekniikalle päivittää Kavallintien katusuunnitelma. Lautakunta päätti kuitenkin kokouksessaan 25.4.2017 (§ 47), että katusuunnitelmaa jalkakäytävän toteuttamiseksi ei päivitetä, vaan Kavallintien olosuhteita parannetaan hoitosuunnitelmassa linjatulla tavalla.

KH:

KV päättää merkitä tiedokseen edellä olevan vastauksena valt. Ala-Reinikan ym. valtuustoaloitteeseen Kavallintien turvallisuuden lisäämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.