Sosiaali- ja terveyslautakunta
Pöytäkirja 14.06.2016/Pykälä 34

Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio 2030

234/00.04.01/2016

SOTE 14.06.2016 § 34

Lisätiedot:

sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen, puh. 09 5056 246

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Helsingin kaupunginjohtaja asetti 11.11.2015 pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio 2030 työryhmän. Visio valmisteltiin työryhmässä, jossa olivat edustettuina Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) edustajat. Työryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikkö Riitta Simoila. Työryhmä luovutti yksimielisen ehdotuksensa maanantaina 23. toukokuuta kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle.

Edellinen pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio julkaistiin vuonna 2009. Vaikka toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, monet suunnitelmat ovat toteutuneet vision suuntaisesti. Valtakunnallisella sote-uudistuksella sekä hoitomenetelmien kehittymisellä on lähivuosina vaikutuksia pääkaupunkiseudun sairaalatoimintaan, joten sairaala-aluevision päivittämistä pidettiin tarpeellisena. Ehdotettu visio on myös parhaillaan valmistelussa olevien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja tuottamista koskevien lainsäädäntömuutosten linjausten mukainen.

Pääkaupunkiseudun väestömäärä jatkaa kasvuaan, väestö ikääntyy ja monikulttuuristuu. Tulevaisuudessa iäkkäät ovat terveempiä ja heidän toimintakykynsä on parempi. Vuonna 2030 yhä useampi pärjää itsenäisesti tuen turvin omassa kodissaan tai palvelutaloissa. Toisaalta väestökasvun myötä myös paljon tukea ja apua tarvitsevien määrä kasvaa. Lääketieteen kehityksen myötä tulee uusia hoitomuotoja, joiden seurauksena sairaaloiden potilasvirtaus nopeutuu entisestään. Sairauksien hoito ja kuntoutus tehostuvat ja sairaalajaksot ovat lyhyitä ja intensiivisiä, jolloin avopalvelut korostuvat. Kehittyvä teknologia tukee tulevaisuudessa nykyistä paremmin kotona hoitamista.

Pääkaupunkiseudulla tarvitaan arvion mukaan vuonna 2030 yhteensä noin 3 900 sairaansijaa, joista somaattisia on noin 3350 ja psykiatrisia noin 525. Tällä hetkellä sairaalapaikkoja on käytössä noin 4 000. Sairaalapaikat vähenevät erikoissairaanhoidosta (- 250), mutta lisääntyvät perusterveydenhuollossa väestön kasvun ja ikääntyminen vuoksi (+ 315).

Pääkaupunkiseudun ympärivuorokautinen sairaalatoiminta voisi jakaantua työryhmän vision mukaan 2030-luvulla neljään alueelliseen yksikköön, Meilahden, Peijaksen, Jorvin ja Malmin sairaala-alueille. Eteläisen alueen sairaala- ja päivystystoiminta keskittyy Meilahteen, johon luetaan mukaan Laakson sairaala ja Iho- ja allergiasairaala. Pohjoisen alueen vastaavat palvelut olisivat Peijaksessa, läntisen Jorvissa ja itäisen Malmilla.

Meilahden alueelle keskitettäisiin vaativimmat kaikkien erikoisalojen ympärivuorokautiset päivystyspalvelut. Jorvin sairaala muodostaisi toisen suuren päivystyskeskuksen. Lasten sairaalapäivystys jaettaisiin Uuden lastensairaalan ja Jorvin sairaalan kesken. Suun terveydenhuollon päivystys on Meilahdessa ja synnytykset hoidettaisiin 2030-luvulla pääkaupunkiseudulla kahdessa sairaalassa, Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa. Kaikkien yhteispäivystysten yhteydessä olisi myös päivystys mielenterveys- ja päihdepotilaille ja sosiaali- ja kriisipäivystys toimisi kaikissa neljässä alueellisessa yksikössä. Palvelujen keskittäminen näille alueille edellyttäisi osin lisärakentamista ja nykyisen toiminnan laajentamista erityisesti Peijaksen, Jorvin ja Malmin sairaala-alueilla.

Työryhmän vision mukaan pääkaupunkiseudulta vapautuisi jopa 18 sairaalan tilat muuhun käyttöön. Vuoteen 2030 mennessä voitaisiin luopua seuraavien tilojen sairaalakäytöstä: Aurora, Herttoniemi, Kauniala, Katriina, Kirkkonummin, Kirurginen, Kivelä-Hesperia, Koskela, Kätilöopisto, Lapinlahti, Lastenlinna, Maria, Muurala, Myllypuro, Suursuo, Puolarmetsä, Tammikumpu (Kauniainen) ja Töölö.

Kyseessä on vasta ehdotus, eikä päätöksiä sairaala-alueiden käytöstä luopumisesta ole. Ei myöskään siitä, mihin toimintaan tai tarkoitukseen mahdollisia vapautuvia tiloja ja sairaala-alueita käytetään. Kauniaisissa vanhuspalvelujen rakennemuutos on edennyt vuoden 2009 sairaala-aluevision ja vuonna 2011 hyväksytyn ikääntymispoliittisen strategian suuntaisesti. Tammikummun sairaalan toiminta lopetetaan alkuvuodesta 2017, kun Espoon sairaala valmistuu. Alue vapautuu kokonaan muuhun käyttöön vuoden 2018 aikana Villa Bredan valmistuttua. Tammikummun alueelle on suunnitteilla kaavamuutos muuttuvien tarpeiden mukaisesti esim. asumiseen ja palveluihin.

Liite: Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisio 2030

Sosiaali- ja terveysjohtaja:

Lautakunta merkitsee tiedoksi raportin Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevisiosta vuodelle 2030 ja lähettää sen edelleen tiedoksi KH:lle.

Päätös:

Lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.