Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta
Pöytäkirja 11.05.2016/Pykälä 38

Liitteet

Arvio eri vaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista

Oheismateriaali

	Arkkitehdin loppuraportti, Kasavuoren koulukeskuksen ja Mäntymäen koulun tilaselvitys (10.1.2016) (KH 20.1.2016)
	Kasavuoren koulukeskuksen laskentamuistio (KH 20.1.2016)
	Yhtenäinen peruskoulu -loppuraportti (KH 6.5.2015)
	Liite 1. Kustannusarvio / Yhtenäinen peruskoulu -loppuraportti (KH 6.5.2015)
	Liite 2. Tilatarve / Yhtenäinen peruskoulu -loppuraportti (KH 6.5.2015)
	Yhtenäinen peruskoulu - tausta-aineisto (KH 6.5.2015)
	Liite 13. Vaikutusarviointi / Yhtenäinen peruskoulu - tausta-aineisto (KH 6.5.2015)
	Vaihtoehto A-3 / Yhtenäiskoulu, lisäselvitys (KH 27.4.2016)
	Vaihtoehto A-4 / Yhtenäiskoulu, lisäselvitys (KH 27.4.2016)
	Arkkitehdin selvitys vaihtoehdoista A-3 ja A-4 / Yhtenäiskoulu, lisäselvitys (KH 27.4.2016)

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta

§ 38

11.05.2016

 

Perusopetuksen yhtenäiskoulu

 

498/12.00.00/2014

 

SOV 11.05.2016 § 38

Lisätiedot:

sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh. 09 5056 825

opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh. 09 5056 265

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Kaupunginhallitus asetti 15.4.2014 työryhmän selvittämään ja valmistelemaan yhtenäisen peruskoulun perustamista ja lukioiden toimintaedellytysten ja yhteistyön kehittämistä. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa kaupunginhallitukselle keväällä 2015 ja kaupunginhallitus käsitteli raportin kokouksessaan 6.5.2015 (§ 108). Kaupunginhallitus on käsitellyt yhtenäiskouluasiaa kokouksissaan 23.11.2015 (§ 234), 20.1.2016 (§ 5) ja 27.4.2016 (§ 77).

 

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli yhtenäiskoulua kokouksessaan 7.4.2014 (§ 23).

 

Keskustelu yhtenäiskoulusta käynnistettiin alun perin, koska suomenkieliset koulut halusivat pedagogisesti kehittää opetusta yhtenäisemmäksi kansallisten normien mukaan.

 

Perusopetuksen yhtenäiskoulu pedagogisena ratkaisuna

 

Kauniaisten peruskouluilla, Mäntymäen koululla ja Kasavuoren koululla, on pitkä perinne yhdessä tehdyistä koulun kehittämistöistä ja -projekteista. Peruskoulujen tulevaisuusohjelmat, vuosien 2011 ja 2014 opetussuunnitelmamuutokset ja vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistus on tehty koulujen välisellä yhteistyöllä.

 

Kasavuoressa ja Mäntymäellä digitaalisena oppimisympäristönä on Unelmakoulualusta. Sen kehittämistyöhön ovat osallistuneet molempien koulujen opettajat. Unelmakoulutoiminta perustuu oppilas- ja oppimiskäsitykseen, jonka koulut jakavat: oppilaalla on mahdollista löytää yksilöllinen tapansa oppia, hankkia ja työstää tietoa sekä tehdä omia tuotoksia. Opettajalla on mahdollisuus toimia oppimisprosessin ohjaajana. Molemmissa kouluissa kehitetään aktiivisesti ja monipuolisesti uudenlaisia opetusmenetelmiä vastaamaan nyky-yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin oppimiselle.

 

Uuden opetussuunnitelman mukaisen toiminnan toteuttaminen haastaa peruskouluja. 1.8.2016 käyttöön otettava opetussuunnitelma korostaa yhteisöllisyyttä, yhteistyöhön perustuvaa toimintakulttuuria ja oppilaan yhtenäistä koulupolkua. Sen tavoite on luoda oppilaalle eheä kasvun ja oppimisen jatkumo. Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan tulevaisuudessa tarvittavaa sivistystä ja laaja-alaisen osaamisen taitojen merkitystä sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä.

 

Perusopetuksen yhtenäiskoululla, joka käsittää vuosiluokat 1-9, luodaan oppilaalle ehyt oppimispolku. Siinä oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen hahmotetaan koko peruskoulun kattavana ja monipuolisena kokonaisuutena. Perusopetuksen käsittävässä yhtenäiskoulussa on mahdollista toteuttaa opetussuunnitelmaa saumattomasti siirryttäessä luokanopettajan vetoisesta opetuksesta aineopettajien opetukseen. Perusopetuksen yhtenäiskoulu antaa selkeät puitteet eri luokka-asteiden opettajien yhteistyölle ja tarpeen vaatiessa myös yhteiskäytölle opetuksessa. Yhtenäisyys mahdollistaa monipuolisen monialaisten oppimiskokonaisuuksien toimintamallin.

 

Yhtenäisessä koulussa voi käyttää sekä taloudellisia että henkilöresursseja tehokkaammin kuin erillisissä ala- ja yläkouluissa. Johtamiseen ja erityistoimintoihin jää enemmän resursseja. Perusopetuksen yhtenäiskoulun arjessa voidaan hyödyntää opettajistossa olevaa laajaa asiantuntijuutta, kun samassa koulussa työskentelee luokanopettajia, luokanopettajia aineopettajakelpoisuudella ja aineopettajia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen koulussa, jossa on vuosiluokat 1-9, on joustavaa ja opettajien oppilaantuntemus välittyy oppilaan siirtyessä seuraavalle luokka-asteelle. Huoltajille lapsen koulunkäynti yhtenäisessä peruskoulussa tarkoittaa, että kontakti lapsen opettajien kanssa luodaan jo koulupolun alkutaipaleella ja sitä jatketaan läpi lapsen koko peruskoulun. Koulupolun sirpaleisuus väistyy yhtenäisessä peruskoulussa. Perusopetuksen yhtenäiskoulu muodostaa myös hallinnollisen kokonaisuuden.

 

Vaihtoehdot

 

Työryhmän esiteltyä loppuraporttinsa kaupunginhallitus päätti pyytää koulurakentamiseen erikoistuneelta arkkitehdilta selvityksen tila- ja tilatarveratkaisuista ja niiden aiheuttamista kustannuksista, mukaan lukien Kasavuoren koulukeskuksen tilankäytön tehostamismahdollisuuksien selvittäminen. Tehtävään otettiin arkkitehti Juha Heino (Arkkitehdit Korolainen & Heino Oy), joka on mukana Kasavuoren meneillään olevassa kiinteistökorjauksessa ja laajennusrakentamisessa.

 

A-1	Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukiossa 400 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä
A-2	Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukion oppilasmäärä kasvatetaan 500:n opiskelijaan, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä
A-3	Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukiossa 450 opiskelijaa, yläkoulussa 285 oppilasta
A-4	Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukiossa 500 opiskelijaa, yläkoulussa 230 oppilasta
B(+C)	Kasavuoreen sijoitetaan yhtenäinen peruskoulu (B) ja Mäntymäkeen sijoitetaan lukio, lukiossa 500 opiskelijaa (C)
D	Mäntymäkeen sijoitetaan yhtenäinen peruskoulu ja Kasavuoreen sijoitetaan lukio

 

Kaupunginhallitus pyysi selvitystä vaihtoehdoista A-3, A-4 ja D loppuraportin valmistumisen jälkeen.'

 

Yhtenäiskoulua käsittelevät ensimmäiset laskelmat ja arviot vaihtoehdoista A-1, A-2 ja B+C (2014) tehtiin lukuvuoden 2012-2013 oppilasmääriin perustuen. Muutoksia vuonna 2014 tehtyihin laskelmiin on tullut seuraavissa kohdissa:

 

-	kauniaislaisten oppilaiden määrän kasvu
-	Kasavuoren laajennuksen toteutuminen
-	kotikuntakorvauksen suuruus 13-15 vuotiaista oppilasta
-	toiminnan kustannustaso

 

Kiinteistöihin liittyvä tarkastelu

 

Vaihtoehto A-1 (Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukiossa 400 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Laskennassa on käytetty yläkoulussa 18 opetusryhmää ja lukiossa 400 opiskelijaa sekä huomioitu opetuksen määrä. Vertailtaessa Opetushallituksen normeihin on Kasavuoressa tehdyn selvityksen mukaan riittävästi yleisopetuksen tiloja (opetustiloja, joissa ei tarvita erityistä varustusta). Sen sijaan aineopetuksen tilojen (opetustilat, joissa tarvitaan erityistä varustusta ja välineistöä esim. kuvaamataito) määrä on liian vähäinen. Aineopetustiloja tarvitaan luonnontiedon opetukseen lisää. Lisäksi kirjasto on liian pieni.

 

Selvitys esittää toimenpiteiksi väliseinien purkamista, jotta saadaan lisää 60 m²-luokkatiloja (OT3), sekä kahden yleisluokkatilan muuttamista luonnontiedeluokaksi. Pienryhmien työskentelyyn saadaan tiloja ruokalan akustiikkaa korjaamalla.

 

Vaihtoehto A-2 (Nykyinen toiminta jatkuu Kasavuoressa, lukiossa 500 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Kuten vaihtoehto A-1:ssä on tässäkin laskennassa käytetty yläkoulussa 18 opetusryhmää ja lukiossa 500 opiskelijaa sekä huomioitu opetuksen määrä. Selvityksen mukaan lukion opiskelijamäärän kasvusta seuraa, että Kasavuoressa on liian vähän yleisopetuksen tiloja. Myös aineopetuksen tiloja ja wc-tiloja tarvitaan lisää. Lisäksi kirjasto on liian pieni.

 

Vaihtoehto A-3 (Kasavuoressa lukio 450 opiskelijaa, yläkoulussa 285 oppilasta)

 

Laskennassa on käytetty yläkoulussa 15 opetusryhmää ja lukiossa 450 opiskelijaa sekä huomioitu opetuksen määrä. Vaihtoehtojen A-1 ja A-2 tapaan vertailtaessa Opetushallituksen normeihin on Kasavuoressa tehdyn selvityksen mukaan riittävästi yleisopetuksen tiloja (opetustiloja, joissa ei tarvita erityistä varustusta). Sen sijaan aineopetuksen tilojen (opetustilat, joissa tarvitaan erityistä varustusta ja välineistöä esim. kuvaamataito) määrä on liian vähäinen. Aineopetustiloja tarvitaan luonnontiedon opetukseen kaksi lisää. Lisäksi kirjasto on liian pieni.

 

Lukio tarvitsee lisää tiloja opiskelijamäärän lisäämisen seurauksena, joten yläkoulun oppilasmäärää on vähennettävä 18 opetusryhmästä 15 ryhmään. Tilojen osalta selvitys esittää toimenpiteiksi väliseinien purkamista, jotta saadaan lisää 60 m²-luokkatiloja (OT3), sekä kahden yleisluokkatilan muuttamista luonnontiedeluokaksi. Pienryhmien työskentelyyn saadaan tiloja ruokalan akustiikkaa korjaamalla.

 

Perusopetus on ensisijaisesti kunnan omille oppilaille, joten oppilasmäärän vähennys kohdistetaan ulkopaikkakuntalaisiin. Kun Kasavuoren koulun oppilasmäärä laskee 285 oppilaaseen, voidaan yläkouluun ottaa ulkopaikkakuntalaisia oppilaita 57 nykyistä vähemmän. Kotikuntakorvaus, jonka kunta ulkopaikkakuntalaisista perusopetuksen oppilaista saa, on yläkouluikäisistä (13-16v) 10 710 €. Kasavuoren koulun opetuksen yksikkökustannus (2015) oli 9 712 €. Erotus kotikuntakorvauksen ja yksikkökustannuksen välillä on 998 €/oppilas. Perusopetuksen oppilasmäärän väheneminen vaikuttaa opetuksen tarjonnan supistumiseen ja henkilöstötarpeen pienenemiseen.

 

Vaihtoehto A-4 (Kasavuoressa lukio 500 opiskelijaa, yläkoulussa 230 oppilasta)

 

Laskennassa on käytetty yläkoulussa 12 opetusryhmää (nykyisin 18 opetusryhmää) ja lukiossa 500 opiskelijaa sekä huomioitu opetuksen määrä. Vaihtoehtojen A-1, A-2 ja A-3 tapaan vertailtaessa Opetushallituksen normeihin on Kasavuoressa tehdyn selvityksen mukaan riittävästi yleisopetuksen tiloja (opetustiloja, joissa ei tarvita erityistä varustusta). Sen sijaan aineopetuksen tilojen (opetustilat, joissa tarvitaan erityistä varustusta ja välineistöä esim. kuvaamataito) määrä on liian vähäinen. Aineopetustiloja tarvitaan luonnontiedon opetukseen kaksi lisää. Lisäksi kirjasto on liian pieni.

 

Lukio tarvitsee lisää tiloja opiskelijamäärän lisäämisen seurauksena, joten yläkoulun oppilasmäärää on vähennettävä 18 opetusryhmästä 12 ryhmään. Tilojen osalta selvitys esittää toimenpiteiksi väliseinien purkamista, jotta saadaan lisää 60 m²-luokkatiloja (OT3), sekä kahden yleisluokkatilan muuttamista luonnontiedeluokaksi. Pienryhmien työskentelyyn saadaan tiloja ruokalan akustiikkaa korjaamalla.

 

Perusopetus on ensisijaisesti kunnan omille oppilaille, joten perusopetuksen oppilasmäärän vähennys kohdistetaan ulkopaikkakuntalaisiin. Kun Kasavuoren koulun oppilasmäärä laskee n. 230 oppilaaseen, voidaan yläkouluun ottaa 114 ulkopaikkakuntalaista oppilasta nykyistä vähemmän. Kotikuntakorvaus, jonka kunta ulkopaikkakuntalaisista perusopetuksen oppilaista saa, on yläkouluikäisistä (13-16v) 10 710 €. Kasavuoren koulun opetuksen yksikkökustannus (2015) oli 9 712 €. Erotus kotikuntakorvauksen ja yksikkökustannuksen välillä on 998 €/oppilas. Perusopetuksen oppilasmäärän väheneminen vaikuttaa opetuksen tarjonnan supistumiseen ja merkittävään henkilöstötarpeen pienenemiseen.

 

Vaihtoehto B +C (Kasavuoressa yhtenäinen peruskoulu, Mäntymäessä lukio 500 opiskelijaa)

 

B. Kasavuoreen sijoitetaan yhtenäinen peruskoulu

 

Arkkitehdin selvitys 10.1.2016 on tehty 800 perusopetuksen oppilaalla ja lisäksi siinä on huomioitu ryhmäkoko ja opetuksen määrä. Selvityksen mukaan Kasavuoren koulukeskuksen tilat ovat riittävät perusopetuksen yhtenäiskoululle.

 

Selvitys esittää tehtäviksi toimenpiteiksi pihan ja ympäristön muutoksia: kiertoliittymä saattoliikenteen ohjaamiseksi, piha-alueiden muokkaus mm. pienten piha erikseen, lisätään pihoille leikkivälineitä. Lisäksi rakennuksessa lisätään naulakkokalusteita, pintarakenteiden ja väliseinien muutostöitä sekä ruokalan akustiikan korjaus.

 

C. Mäntymäkeen sijoitetaan lukio, lukiossa 500 opiskelijaa

 

Laskenta on tehty 500 lukio-opiskelijalla ja siinä on huomioitu opetuksen määrä. Selvityksen mukaan Mäntymäen koulun opetustilat ovat riittävät. Ruokalaan tarvitaan lisää tilaa.

 

Toimenpiteiksi esitetään teknisen työn tilojen muuttamista fysiikan ja kemian luokaksi, tekstiilityön tila biologian ja maantiedon luokaksi sekä kuvaamataidon tilan laajentamista 60 m². Lisäksi pihalta poistettaisiin leikkivälineet ja sinne lisätään pysäköintitilaa.

 

Vaihtoehto D (Mäntymäkeen sijoitetaan yhtenäinen peruskoulu, Kasavuoreen lukio)

 

Laskennassa on käytetty perusopetuksen osalta alakoulun 22 opetusryhmää/420 oppilasta ja yläkoulun 16 opetusryhmää/289 oppilasta. Lukion laskenta on tehty tuhannen lukio-opiskelijan mukaan. Laskelmissa on huomioitu opetuksen määrä ja ryhmäkoot. Opetushallituksen lukiotiloille antamat normit, joita laskennassa on hyödynnetty, loppuvat 650 opiskelijan lukioon ja siksi laskennan pohjana on käytetty 2 x 500 opiskelijan lukiota.

 

Yhtenäinen peruskoulu Mäntymäellä tarvitsee Opetushallituksen yhtenäiskoulun tilanormien mukaan tilaa 6 840hym², josta oppimisen tiloja on 3 940hym². Tilaa tarvitaan lisää sekä yleisopetukseen että aineopetukseen (mm. toinen liikuntasali, kotitaloustilat, tekninen työ, tekstiilityö). Lisäksi kirjastoa ja henkilökunnan tiloja täytyy laajentaa. Lisätilan tarve on yhteensä n. 5 000 m². Mäntymäen koulun ruokalan laajentaminen on huomioitu tässä luvussa. Lisärakentaminen vaatii kaavamuutoksen.

 

Mäntymäen piha-alueet eivät ole riittävät yhtenäiselle perusopetukselle. Lisäksi yhtenäiskoulun vaatima lisärakentaminen vähentäisi jo ennestään niukkoja välituntialueita. Kasavuoren koulukeskuksessa on opetustiloja yhteensä 3 682 m². 500 opiskelijan lukio tarvitsee n. 1 400 m² yleisopetustiloja, joita Kasavuoressa on yhteensä n. 2 000 m². Lisäksi aineopetustiloja jää käyttämättä n. 1 100 m².

 

Toinen vaihtoehto on, että Kasavuoressa on 1 000 opiskelijaa, jolloin tilojen käyttö on tehokkaampaa, mutta alueellisesti ei ole tarvetta 1 000 opiskelijan lukiolle. Näin merkittävä lukio-opiskelijamäärän kasvattaminen alueella vaatii yhteistyöneuvotteluja Espoon kanssa, sillä opiskelijamäärän kasvattamisella on vaikutusta myös Espoon lukiotoimintaan.

 

Yhteenveto kustannusarvioista

 

Investointikustannukset

 

Ensin mainittu kustannusarvio on tilaselvityksen mukainen, toinen yhdyskuntatoimen antama

 

Vaihtoehto A-1

1 140 000 / 1 685 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 400 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-2

2 870 000 / 3 885 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 500 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-3

1 140 000 / 1 685 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 450 opiskelijaa, yläkoulussa 285)

 

Vaihtoehto A-4

1 140 000 / 1 685 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 500 opiskelijaa, yläkoulussa 230)

 

Vaihtoehto B+C

1 440 000 / 2 000 000 €

(Mäntymäessä lukio 500 opiskelijaa, Kasavuoressa yhtenäiskoulu)

 

Vaihtoehto D

11 730 000 / 11 830 000 €

(Mäntymäessä yhtenäiskoulu, Kasavuoressa lukio)

 

Käyttökustannukset

 

Käyttökustannusarvioihin vaikuttaa varsinkin koulujen tilavuokrat, ruokakustannukset, henkilökuntatarve ja tietohallinto. Arvio suomenkielisen opetustoimen vuosittaisista kokonaiskäyttökustannuksista eri vaihtoehdoissa:

 

Vaihtoehto A-1

9 792 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 400 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-2

10 075 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 500 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-3

*)

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 450 opiskelijaa, yläkoulussa 285)

 

Vaihtoehto A-4

*)

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 500 opiskelijaa, yläkoulussa 230)

 

Vaihtoehto B+C

9 758 000 €

(Mäntymäessä lukio 500 opiskelijaa, Kasavuoressa yhtenäiskoulu)

 

Vaihtoehto D

10 679 000 €

(Mäntymäessä yhtenäiskoulu, Kasavuoressa lukio)

 

*) Henkilöstövaikutus yläkoulussa on niin suuri, ettei käyttökustannuksia pystytä laskemaan.

 

Arvio suomenkielisen lukio-opetuksen vuosittaisista valtionosuuksista

 

Vaihtoehtojen A-3 ja A-4 osalta laskettu myös yläkoulun osalta menetetyt kotikuntakorvaukset *).

 

Vaihtoehto A-1

2 340 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 400 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-2

2 930 000 €

(ei rakennusvaihtoa, lukio 500 opiskelijaa, yläkoulussa nykyinen oppilasmäärä)

 

Vaihtoehto A-3	2 638 000 €
	- 610 500 €

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 450 opiskelijaa, yläkoulussa 285)

 

Vaihtoehto A-4	2 930 000 €
	- 1 199 500 €

(ei rakennusvaihtoa, lukiossa 500 opiskelijaa, yläkoulussa 230)

 

Vaihtoehto B+C

2 930 000 €

(rakennusvaihto tehdään, lukio 500 opiskelijaa)

 

Vaihtoehto D

2 930 000 €

(Mäntymäessä yhtenäiskoulu, Kasavuoressa lukio 500 opiskelijaa)

 

*) lukion vuoden 2015 yksikköhinta 5 862 €. Yläkoulun kotikuntakorvaus 10 710 €.

 

Johtopäätökset

 

Yhtenäiskoulualoitetta on selvitetty asetetun työryhmän ja tilaselvitystä tehneen arkkitehdin toimesta. Jatkossa on otettava kantaa, kasvatetaanko lukion opiskelijamäärää, perustetaanko perusopetuksen yhtenäiskoulu ja vaihdetaanko kiinteistöjä vai ei. Tilaselvitys (KH 23.11.2015 § 234 ja KH 20.1.2016 § 5) osoittaa, että kaikki vaihtoehdot ovat tilojen puolesta toteutettavissa. Ainoastaan vaihtoehto D on sellainen, joka edellyttää kaavamuutosta ja jossa piha-alueet eivät ole vaihtoehdon mukaiseen toimintaan riittäviä. Lisäksi vaihtoehto D:n ratkaisu on hintatasoltaan huomattavan kallis. Kasavuoren koulukeskus jää D-vaihtoehdossa Kauniaisten ja ympäröivän alueen lukiotarpeisiin liian suureksi. Ikäluokkakehitys alueella mahdollistaa nykyisten tietojen mukaan 500 opiskelijan lukion Kauniaisiin. Tilaselvitys osoittaa myös sen, että joitakin muutoksia koulurakennuksissa tarvitaan joka tapauksessa (Mäntymäen ruokalan laajennus ja Kasavuoren koulukeskuksen ruokalan akustointi). Mäntymäen koulun asemakaavamuutostarkastelun yhteydessä on alustavasti selvitetty lähialueen liikenneolosuhteita ja tiedossa olevien tulevaisuuden rakennushankkeiden sekä mahdollisen koulun käyttötarkoitusmuutoksen vaikutuksia liikennemääriin. Liikennemäärien muutosten ei ennakoida olevan niin merkittäviä, että ne muodostaisivat esteen lukion sijoittumiselle Mäntymäkeen. Lukion tarpeenmukainen pysäköinti on järjestettävissä koulun pihalle. Yhtenäiskoulun sijoittaminen Mäntymäkeen aiheuttaa tarpeen henkilökunnan pysäköintitilan lisäämiseen. Lisäksi tulee huomioida oppilasmäärän kasvun mukanaan tuoma huoltajien saattoliikenteen määrän lisääntyminen.

 

A-3 ja A-4-vaihtoehdoissa henkilöstövaikutukset ovat suuria. Molemmissa vaihtoehdoissa yläkoulun opetuksen määrä vähenee merkittävästi, jonka seurauksena useamman virassa olevan opettajan opetusvelvollisuuden täyttäminen vaikeutuu tai tulee mahdottomaksi. Lisäksi perusopetuksen yläkoulun oppilasmäärän pienentäminen vähentää ulkopaikkakuntalaisten oppilaiden osuutta. Tällä on suora vaikutus opetustoimen tuloihin, Kauniaisten perusopetuksen yksikkökustannuksen ollessa pienempi kuin kotikuntakorvauksen. Opetuksen määrän vähentäminen vaikuttaa myös opetustoiminnan laatuun mm. valinnaisuuden ja kielitarjonnan supistumisen kautta. Molemmissa vaihtoehdoissa aineopetustilojen käyttöaste jää alhaiseksi ja osa näistä tiloista täytyy muuttaa yleisopetuksen tiloiksi, sillä aineopetustiloja tarvitsee erityisesti perusopetus.

 

Kauniaisten kaupungin hallintosäännön mukaan päätöksen perusopetuksen yhtenäiskoulun perustamisesta ja koulutilojen käyttäjien vaihtamisesta kuuluu kaupungin valtuustolle.

 

KH päätti 27.4.2016 merkitä Kasavuoren koulukeskuksen ja Mäntymäen koulun tilaselvityksen ja yhtenäiskouluraportin tiedoksi ja saattaa raportit suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan käsiteltäväksi. KH pyysi lautakuntaa antamaan koulujen kehittämisselvityksistä lausuntonsa ja järjestämään yhdessä KH:n kanssa oppilaiden huoltajille kuulemistilaisuuden. Lisäksi KH totesi, että

 

-	Kauniaisiin voidaan perustaa yhtenäiskoulu, joka toimii kahdessa eri rakennuksessa,
-	lukion koon kasvattamista voidaan harkita nykyisissä tiloissa ja, että
-	koulurakennusten vaihtoon liittyy merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä.

 

Edelleen KH kehotti sivistystointa ja yhdyskuntatointa viipymättä jatkamaan Mäntymäen koulun tontin asemakaavamuutoksen sekä koulun ruokalan hanke-/investointisuunnitelman valmistelua siten, että ruokalan laajennushanke voidaan hyväksyä vuoden 2017 investointibudjettiin ja toteuttaa vuoden 2017 aikana. Ruokalan laajennus on kiireellinen toimenpide ja se pitää toteuttaa viipymättä.

 

Liite: Arvio eri vaihtoehtojen taloudellisista vaikutuksista

 

Oheismateriaali (ainoastaan sähköisenä):

 

-	Arkkitehdin loppuraportti, Kasavuoren koulukeskuksen ja Mäntymäen koulun tilaselvitys (jaettu KH 20.1.2016)
-	Kasavuoren koulukeskuksen laskentamuistio (jaettu KH 20.1.2016)
-	Yhtenäinen peruskoulu - loppuraportti (jaettu KH 23.11.2015)
-	Yhtenäinen peruskoulu - tausta-aineisto (jaettu KH 23.11.2015)
-	Vaihtoehto A-3
-	Vaihtoehto A-4
-	Arkkitehdin selvitys vaihtoehdoista A-3 ja A-4

 

Sivistystoimenjohtaja:

Lautakunta päättää merkitä edellä selostetun sekä esityslistan liitteenä olevan kustannusarvion tiedoksi ja päättää järjestää yhdessä KH:n kanssa kuulemistilaisuuden 17.5.2016. Kuulemistilaisuuden jälkeen lautakunta päättää osaltaan perusopetuksen yhtenäiskoulusta.

 

 

..........

 

 

Sivistystoimenjohtaja muutti päätösesitystään:

 

 

Lautakunta päättää merkitä edellä selostetun sekä esityslistan liitteenä olevan kustannusarvion tiedoksi ja päättää järjestää yhdessä KH:n kanssa kuulemistilaisuuden 23.5.2016. Kuulemistilaisuuden jälkeen lautakunta päättää osaltaan perusopetuksen yhtenäiskoulusta.

 

 

Jäsen Tikkanen ehdotti puheenjohtaja Viherluoto-Lindströmin ja jäsen Peltovirran kannattamana, että opettajille tammikuussa 2015 tehty kysely asiasta uusitaan.

 

Päätös:

 

Lautakunta päätti asiasta muutetun päätösesityksen mukaisesti ja päätti yksimielisesti tämän lisäksi, että opettajille tammikuussa 2015 asiasta tehty kysely uusitaan.