Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 30.03.2016/Pykälä 43

Liitteet

		LIITE 4: Kaavakartta määräyksineen (Kera osayleiskaava, ehdotus)
		LIITE 5: Kaavaselostuksen tiivistelmä (Kera osayleiskaava, ehdotus)

Yhdyskuntalautakunta	§ 93	16.09.2014
Kaupunginhallitus	§ 174	24.09.2014
Yhdyskuntalautakunta	§ 26	15.03.2016
Kaupunginhallitus	§ 43	30.03.2016

 

Lausunto Keran osayleiskaavan ehdotusaineistosta (Espoon kaupunki)

 

698/10.02.02/2014

 

YLK 16.09.2014 § 93

 

 

 

 

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus hyväksyi 11.6.2014 nähtäville Keran osayleiskaavan luonnosaineiston, joka koostuu kolmesta vaihtoehtoisesta kaavakartasta sekä kaavaselostus- ja vaikutusselvitysraportista. Aineisto oli julkisesti nähtävillä 30.6.-13.7.2014 ja 28.7.-31.8.2014.

 

 

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on pyytänyt Kauniaisten kaupungin lausuntoa aineistosta 15.9.2014 mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu Kauniaisten kaupunginhallituksen kokousaikataulu huomioiden lisäaikaa. Jatkokäsittelyn viivytyksettömän etenemisen mahdollistamiseksi Espoon luottamuselimissä, ehdotetaan, että asia tarkastetaan kokouksen yhteydessä. Lausunnonantajille pidettiin kaavaa koskeva infotilaisuus 14.8.2014 Espoon valtuustosalissa.

 

 

Esityslistan liitteenä jaetaan aineiston laajuuden vuoksi paperiset otteet vain kaavakartoista ja -määräyksistä (liite 1), kaavaselostuksen yhteenveto (liite 2) sekä kaavaselostuksen liite keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä syksyllä 2013 (liite 3).

 

Kaavaan liittyvä aineisto on kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa:

 

http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Vireilla_olevat_osayleiskaavat/Keran_osayleiskaava/Kaavaluonnos

 

 

Alueen nykytila

 

 

Alue sijaitsee Kauniaisten kaupungin ja Kilon kaupunginosan välissä. Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa vanha Turuntie, idässä Kilon alue, etelässä Turunväylä ja lännessä Kehä II. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 200 hehtaaria (2 km²).

 

 

Alue on tällä hetkellä pääosin työpaikka-aluetta. Työpaikkoja oli vuonna 2010 noin 11 500. Suurimmat työpaikkakeskittymät kaava-alueella ovat Karamalmin alue rantaradan pohjoispuolella, Keran aseman ympäristö sekä Nihtisillan ja Kutojantien alue. Alueen yrityksistä useampi on siirtänyt tai siirtämässä toimintaansa muualle lähivuosina. Osayleiskaava-alueen asukasmäärä oli vuoden 2013 alussa noin 830 asukasta. Valtaosa kaava-alueen asukkaista asuu Nihtimäen pientaloalueella. Keskellä suunnittelualuetta sijaitsee Keran asema.

 

 

Osayleiskaavaluonnosten kuvaus

 

 

Osayleiskaavaluonnoksiksi on laadittu kolme vaihtoehtoista luonnosta. Kaikissa vaihtoehdoissa liikennejärjestelmän periaatteet ovat samanlaiset: alueen läpi kulkevaa kaupunkirataa hyödynnetään alueen joukkoliikenteen runkona ja suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotien linjaukseen alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa sekä edistetään kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä.

 

 

 

Kaikissa vaihtoehdoissa nykyiset asuinalueet säilytetään, osa työpaikka-alueista säilytetään ja kehitetään, osoitetaan alueelle uusia palveluita ja lisätään asumista. Lisäksi kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy Keran keskuksen autoton alue sekä vähittäiskaupan suuryksikkö tilaa vievän kaupan tarpeisiin Turunväylän ja Kehä II:n kulmaukseen Nihtisillassa.

 

 

Vaihtoehdossa 1 (VE1) valtaosa alueen pinta-alasta on osoitettu työpaikkavaltaiselle maankäytölle. Asuminen keskittyy radan molemmille puolille nykyisille käytöstä poistuville teollisuus- ja logistiikka-alueille. Alueen viherverkko jäsentää maankäyttötoimintojen rakennetta alueella ja kytkee alueen asumiseen varatun osan erityisesti Kilon ja Leppävaaran suuntaan. Alueen keskustamaisen osan muodostaa asemanseutu liikenteellisenä solmukohtana, jonne alueen palvelut pääosin keskittyvät. Vaihtoehdon asukasmäärä on noin 7000 ja työpaikkamäärä noin 14000.

 

 

Vaihtoehdossa 2 (VE2) alueen keskeiset osat on varattu pääosin asumispainotteiselle maankäytölle radan molemmin puolin sekä Kutojantien varteen. Keran alueen luonne muuttuu merkittävästi nykyistä asumispainotteisemmaksi. Työpaikkavaltaisiksi alueiksi on osoitettu Karamalmin alue sekä Nihtisillan alue Turunväylään ja moottoritieliittymään liittyen. Alueen viherverkko jäsentää maankäyttötoimintojen rakennetta alueella ja kytkee alueen asumiseen varatun osan sekä Kilon ja Leppävaaran suuntaan että Kehä II:n yli Kauniaisten suuntaan. Alueen keskustamaisen osan muodostaa asemanseutu liikenteellisenä solmukohtana, jonne alueen palvelut pääosin keskittyvät ja jonka maankäyttö on sekoittunutta. Aseman ympäristö on osoitettu keskustatoimintojen alueena. Alueen merkittävään asukasmäärän tukeutuen Keraan on tarkoitus luoda monipuolinen ja omavarainen palvelurakenne. Vaihtoehdon asukasmäärä on noin 14000 ja työpaikkamäärä noin 8000.

 

 

Vaihtoehdossa 3 (VE3) pikaraitiotien reitin keskeiselle osalle on osoitettu sekoittuneiden toimintojen kaupunkimainen vyöhyke. Keskustatoiminnot palveluineen keskittyvät asemanseudulle sekä raitiotiereitin varrelle. Nykyiset logistiikka- ja teollisuusalueet radan molemmin puolin on varattu pääosin asumiseen. Asuminen lomittuu Kutojantien varren sekoittuneeseen maankäyttöön. Työpaikkavaltaisiksi alueiksi on osoitettu Karamalmin alue sekä Nihtisillan alue Turunväylään ja moottoritieliittymään liittyen. Alueen viherverkko kytkeytyy osaksi bulevardia ja jäsentää maankäyttötoimintojen rakennetta alueella ja kytkee alueen tehokkaasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Vaihtoehdon asukasmäärä on noin 10000 ja työpaikkamäärä noin 10000.

 

 

Alueen suunnitteluratkaisuja tutkitaan tarkemmin osayleiskaavan ehdotusvaiheessa rinnan asemakaavoituksen kanssa. Rakentamisen tehokkuus ja lopullinen mitoitus tarkentuu alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaavassa osoitettujen asuinaluekokonaisuuksien rakentaminen on alustavasti ajoitettu kolmeen toteutusvaiheeseen vuosille 2015-2032.

 

 

Kauniaisten kaupungin lausunto kaavaluonnoksesta

 

 

Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot on laadittu huolellisesti ja selkeästi. Vaihtoehdot tuovat esiin eri näkökulmat, jotka mahdollistavat edellytykset Keran alueen vastuulliselle kehittämiselle.

 

 

Keran alueen voimakas asumisen ja työpaikka-alueiden täydennysrakentaminen tulee lisäämään liikennettä myös ympäristössä. Kauniainen ilmaiseekin huolensa lisääntyvästä liikenteestä lähialueellaan ja etenkin vaikutuksista Kauniaisten katuverkkoon. Kauniaistentien liikennemäärä syksyllä 2013 oli keskimäärin 11900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osayleiskaavavaihtoehtojen liikenne-ennusteen mukaan Kauniaistentien liikennemäärä vuonna 2035 on noin 15400-16000 ajoneuvoa vuorokaudessa riippuen eri luonnosvaihtoehdosta sekä etenkin Kehä II:n jatkeen toteutumisesta. Suurimmat liikennemäärät ovat VE2:ssa. Vaikutukset heijastuvat myös muualle Kauniaisten katuverkkoon. Eri vaihtoehtojen laskennalliset liikennemäärät Kauniaistentiellä on esitetty liitteessä 3. Kauniainen pitää erittäin tärkeänä liikennejärjestelyjen toimivuutta siten, että liikenne ohjataan ensisijaisesti pääväylille eikä läpiajoliikennettä ohjattaisi ympäröiville asuinalueille. Myös liikenne-ennusteiden havainnollistamiseen ja esitystapaan tulisi kiinnittää jatkosuunnittelussa huomiota. Kaikissa vaihtoehdoissa kevyen liikenteen yhteydet on huomioitu hyvin, mikä mahdollistaa osaltaan alueen liittymisen ympäristöönsä ja elävän kaupunginosan syntymisen. Olemassa olevan Karapellonportin ylikulkusillan hyödyntäminen kevyen liikenteen verkossa parantaisi alueen saavutettavuutta Kauniaisten kannalta.

 

 

Kaikkiin vaihtoehtoihin osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö tilaa vievän kaupan tarpeisiin Turunväylän ja Kehä II:n kulmaukseen Nihtisillassa täydentää ympäröivän alueen palvelurakennetta yhdessä muiden Keran, Kilon ja Kauniaisten alueelle osoitettujen ja olemassa olevien palveluiden kanssa. Tilaa vievänä kauppana varaus ei kilpaile em. alueen palvelutarjonnan kanssa, mutta päivittäistavaramyymälän sijoittamista alueelle ei tulisi sallia jatkossakaan. VE2:ssa esitetty palveluiden keskittäminen Keran aseman ympäristöön toteuttaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntakehityksen tavoitteita VE3:n hajautettua mallia paremmin. Jälkimmäisen voi olettaa tuottavan myös epätoivottua autoliikenteen lisäystä alueen sisällä heijastuen myös ympäristöön.

 

 

VE1:n työpaikka-aluevaraukset toteuttavat seudun tarpeita työpaikkojen ja palveluiden sijoittumisesta pääväylien ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille ja lisää alueen työpaikkaomavaraisuutta. Hyvä saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla tukee myös autottoman kaupunginosan syntymahdollisuuksia. VE1:n ja VE2:n palvelu- ja työpaikkatarjonta oikein sijoitettuna toimivat mm. esteenä liikenteestä aiheutuvalle melulle ja päästöille sekä lisäävät siten alueen kiinnostavuutta nykyaikaisena asuin- ja elinympäristönä. Siten olisi toivottavaa, että työpaikka ja asukasmäärät olisivat keskenään likimain samansuuruiset. Harrastus- ja vapaa-aikapalveluiden sijoittaminen keskeiselle ja hyvin saavutettavalle alueelle on erittäin positiivista niin Keran kuin seudunkin kannalta.

 

YTJ:

 

Lautakunta esittää KH:lle, että KH esittää esityslistatekstistä ilmenevän lausunnon Keran osayleiskaavaluonnoksesta Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselle.

 

 

Edelleen lautakunta ehdottaa KH:lle, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan välittömästi.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

KH 24.09.2014 § 174

 

 

 

KJ:

KH päättää esittää seuraavan lausunnon Keran osayleiskaavaluonnoksesta Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselle:

 

"Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot on laadittu huolellisesti ja selkeästi. Vaihtoehdot tuovat esiin eri näkökulmat, jotka mahdollistavat edellytykset Keran alueen vastuulliselle kehittämiselle.

 

Keran alueen voimakas asumisen ja työpaikka-alueiden täydennysrakentaminen tulee lisäämään liikennettä myös ympäristössä. Kauniainen ilmaiseekin huolensa lisääntyvästä liikenteestä lähialueellaan ja etenkin vaikutuksista Kauniaisten katuverkkoon. Kauniaistentien liikennemäärä syksyllä 2013 oli keskimäärin 11900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osayleiskaavavaihtoehtojen liikenne-ennusteen mukaan Kauniaistentien liikennemäärä vuonna 2035 on noin 15400-16000 ajoneuvoa vuorokaudessa riippuen eri luonnosvaihtoehdosta sekä etenkin Kehä II:n jatkeen toteutumisesta. Suurimmat liikennemäärät ovat VE2:ssa. Vaikutukset heijastuvat myös muualle Kauniaisten katuverkkoon. Eri vaihtoehtojen laskennalliset liikennemäärät Kauniaistentiellä on esitetty liitteessä 3. Kauniainen pitää erittäin tärkeänä liikennejärjestelyjen toimivuutta siten, että liikenne ohjataan ensisijaisesti pääväylille eikä läpiajoliikennettä ohjattaisi ympäröiville asuinalueille. Myös liikenne-ennusteiden havainnollistamiseen ja esitystapaan tulisi kiinnittää jatkosuunnittelussa huomiota. Kaikissa vaihtoehdoissa kevyen liikenteen yhteydet on huomioitu hyvin, mikä mahdollistaa osaltaan alueen liittymisen ympäristöönsä ja elävän kaupunginosan syntymisen. Olemassa olevan Karapellonportin ylikulkusillan hyödyntäminen kevyen liikenteen verkossa parantaisi alueen saavutettavuutta Kauniaisten kannalta.

 

Kaikkiin vaihtoehtoihin osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö tilaa vievän kaupan tarpeisiin Turunväylän ja Kehä II:n kulmaukseen Nihtisillassa täydentää ympäröivän alueen palvelurakennetta yhdessä muiden Keran, Kilon ja Kauniaisten alueelle osoitettujen ja olemassa olevien palveluiden kanssa. Tilaa vievänä kauppana varaus ei kilpaile em. alueen palvelutarjonnan kanssa, mutta päivittäistavaramyymälän sijoittamista alueelle ei tulisi sallia jatkossakaan. VE2:ssa esitetty palveluiden keskittäminen Keran aseman ympäristöön toteuttaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntakehityksen tavoitteita VE3:n hajautettua mallia paremmin. Jälkimmäisen voi olettaa tuottavan myös epätoivottua autoliikenteen lisäystä alueen sisällä heijastuen myös ympäristöön.

 

VE1:n työpaikka-aluevaraukset toteuttavat seudun tarpeita työpaikkojen ja palveluiden sijoittumisesta pääväylien ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille ja lisää alueen työpaikkaomavaraisuutta. Hyvä saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla tukee myös autottoman kaupunginosan syntymahdollisuuksia. VE1:n ja VE2:n palvelu- ja työpaikkatarjonta oikein sijoitettuna toimivat mm. esteenä liikenteestä aiheutuvalle melulle ja päästöille sekä lisäävät siten alueen kiinnostavuutta nykyaikaisena asuin- ja elinympäristönä. Siten olisi toivottavaa, että työpaikka ja asukasmäärät olisivat keskenään likimain samansuuruiset. Harrastus- ja vapaa-aikapalveluiden sijoittaminen keskeiselle ja hyvin saavutettavalle alueelle on erittäin positiivista niin Keran kuin seudunkin kannalta."

 

Lisäksi KH päättää, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan kokouksessa.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa.

YLK

Lisätiedot

maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh. 09 5056 202

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Espoon kaupunginhallitus päätti 18.1.2016 (29 §) asettaa nähtäville Keran osayleiskaavan ehdotusaineiston, joka koostuu kaavakartasta, kaavamerkinnöistä ja määräyksistä sekä kaavaselostuksesta liitteineen. Aineisto oli julkisesti nähtävillä 8.2. - 8.3.2016.

 

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on pyytänyt Kauniaisten kaupungin lausuntoa aineistosta 15.4.2016 mennessä.

 

Esityslistan liitteenä jaetaan aineiston laajuuden vuoksi paperiset otteet vain kaavakartasta ja -määräyksistä (liite 4) ja kaavaselostuksen tiivistelmä (liite 5).

 

Kaavaan liittyvä aineisto on kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa:

http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Vireilla_olevat_osayleiskaavat/Keran_osayleiskaava

 

Osayleiskaavaehdotuksen kuvaus

 

Osayleiskaavaehdotuksen osoittama maankäyttöratkaisu perustuu kaavaan liittyviin tavoitteisiin, selvityksiin ja jatkosuunnitteluohjeisiin. Tavoitteena on muodostaa Kerasta kaupunkimainen, joukkoliikenteeseen tukeutuva paikalliskeskus Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Kaavaehdotuksen kokonaismitoituksena on käytetty 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa.

 

Kaavan toteutuessa kaupunkimaisin alue sijoittuu Keran aseman ympärille (keskustatoiminnot, kaavamerkintä C). Uudet ja nykyiset kaupunkimaiset asuinalueet (A1 ja A1/PY) sijaitsevat keskustatoimintojen itä- ja eteläpuolella. Nihtimäen asuinalue säilytetään pientalovaltaisena tiivistettävänä asuinalueena (A3). Kehä II:n ja Turunväylän varret ovat työpaikkavaltaisempia ja liittyvät Keran kävelykeskustaan sekoittuneiden työn ja asumisen vyöhykkeiden kautta. Kehitettäviä asumista ja työpaikkoja mahdollistavia alueita (A1/TP) on osoitettu Kutojantien varrelle ja Karaportin alueelle. Asuin- ja työpaikka-alueiden käyttötarkoitusmerkinnöissä käytetään ns. hybridimerkintää, jossa pääkäyttötarkoitusten keskinäinen painoarvo käy ilmi aluerajauksen raidoituksen paksuudesta. Raidoitus tarkentaa kummalla pääkäyttötarkoituksella on nähty paremmat lähtökohdat painottua alueella. Turunväylän varren alueille on mahdollista sijoittaa työpaikkatoimintoja ja tilaa vievää kauppaa (TP/km) työpaikkatoimintoihin painottuen. Alueelle ei saa sijoittaa uusia päivittäistavaramyymälöitä eikä päivittäistavaramyyntiä sisältäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä.

 

Osayleiskaavan liikennesuunnittelu painottaa ensisijaisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen näkökulmaa. Keran joukkoliikenteen runkona toimii kaupunkirata, jota tuetaan hyvillä kävelyn ja pyöräilyn yhteyksillä sekä pohjois-eteläsuuntaisella pikaraitiotiellä. Keran asema toimii alueen joukkoliikenteen solmukohtana. Alue on saavutettavissa hyvin kaikilla kulkumuodoilla.

 

Osayleiskaavaehdotuksen liikenne-ennusteen mukaan Keran asukkailla kävely ja joukkoliikenne ovat kulkutapoina noin neljänneksen yleisempiä kuin Espoossa keskimäärin. Samoin alueen henkilöautotiheys (autoa/asukas) jää ennusteiden mukaan noin neljänneksen pienemmäksi kuin Espoossa keskimäärin. Kaava-alueen sisällä ajoneuvoliikenne ohjataan kokoojakatuverkostoon ja siitä edelleen pääkaduille, moottori- tai kehäteille. Näin ollen alueen liikenteen vaikutukset ympäröivien alueiden katuverkkoon ovat vähäiset.

 

Osayleiskaava-alueen ruuhkasuunnan huippuliikennemäärät eivät merkittävästi kasva alueen uudistuessa, koska työpaikkojen ja asukkaiden määrät ovat paremmin tasapainossa. Liikenne kasvaa lähinnä nykyisten ruuhkien vastaisissa suunnissa eikä osayleiskaavan toteutuminen vaikuta merkittävästi aluetta ympäröivien pää- ja seutuväylien liikennemääriin. Liikenne-ennusteet perustuvat esitettyihin asukas- ja työpaikkamääriin ja niiden suhteeseen, joiden välisten muutosten aiheuttamia vaikutuksia ei ole tutkittu.

 

Kauniaisiin ja Kauniaisista suuntautuvan liikenteen kannalta osayleiskaava-alueella sijaitsevan Nihtisillan ja Nihtisillantien liittymään ei ole selvityksen mukaan tulossa liikenteen toimivuusongelmia. Laaditun liikenne-ennusteen mukaan Kauniaistentien liikennemäärä vuonna 2040 on noin 8000-10000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärän ennustettu väheneminen nykytilanteesta perustuu Kehä II:n jatkeen toteutumiseen ja on siten ehdollinen. Kävely- ja pyöräilyreitit Kauniaisten suuntaan kulkevat Nihtisillan ja Kauniaistentien kautta keskustaan sekä Karapellonportin kautta Kauniaisten itäosiin ja Kehä II:n varteen. Pyöräilyn laatureitti kulkee alueen halki radan eteläpuolella jatkuen Kauniaisten puolella Forsellesintielle.

 

Kaava-alueelle on osoitettu kolme julkiselle palvelulle ja hallinnolle (PY, A1/PY) osoitettua varausta, joista kaksi PY-merkinnällä osoitettua olisivat kaupunkirakenteellisesti ja liikenteellisesti toimivia suomenkielisten koulukeskuksien sijainneiksi. Koulujen koot ja sijainnit tarkentuvat vielä jatkosuunnittelun yhteydessä. A1/PY-merkinnällä osoitettu varaus käsittää alueen, jolla sijaitsee nykyinen ruotsinkielinen koulukeskus. Päivähoitotarve on osayleiskaavassa esitetty em. koulualueiden lisäksi ratkaistavaksi mm. keskustatoimintojen alueilla erillisillä tai asumiseen integroiduilla päiväkodeilla. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut nojautuvat Kilon terveysaseman ja Leppävaaran palveluihin.

 

Kauniaisten kaupungin lausunto osayleiskaavaehdotuksesta

 

Osayleiskaavan esitystapa on selkeä ja informatiivinen ja antaa riittävät jatkosuunnitteluohjeet sitomatta liiaksi tulevaa asemakaavoitusta. Esitystapa mukaan lukien hybridimerkinnät sekä virkistyksen kohdealueet ja virkistysyhteystarpeet mahdollistaa osayleiskaavan elinkaaren pidentämisen ja käytettävyyden nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Lausunnonantajien informoiminen ja osallistuminen on hoidettu kaavaprosessin aikana esimerkillisesti. Kaavaehdotuksessa on huomioitu tarkoituksenmukaisesti saatua palautetta suunnittelun tavoitteet säilyttäen. Myös Kauniaisten toiveet on otettu huomioon.

 

Alueesta on mahdollista kehittää nykyaikainen ja viihtyisä kaupunginosa, joka tukeutuu kestäviin kulkumuotoihin. Työpaikkojen painottuminen alueen reunoille rauhoittaa alueen sisäosat ja mahdollistaa autottoman keskustan toteutumisen. Keskustatoimintojen painottuminen alueen keskelle vastaavasti mahdollistaa muodostuvien lähipalveluiden hyvän saavutettavuuden ja edesauttaa kaupunkimaisen ympäristön, jossa on asumisen lisäksi palveluita, syntymisen.

 

Kauniainen pitää erittäin tärkeänä liikennejärjestelyjen toimivuutta siten, että liikenne ohjataan ensisijaisesti pääväylille eikä läpiajoliikennettä ohjata ympäröiville asuinalueille. Laaditut liikenne-ennusteet ovat laadittu siten, että ne eivät huomioi riittävästi hybridimerkintöjen mahdollistamaa skenaariota asukas-/työpaikkasuhteen merkittävästä muuttumisesta asuinpainotteisemmaksi. Asuinpainotteisuuden kasvun toteutuminen voidaan olettaa olevan hyvinkin todennäköinen, jolloin vaikutukset mm. liikennemääriin ja sitä kautta ympäröivään liikenneverkkoon muuttuvat merkittävästi. Lisäksi ennusteet perustuvat arvioihin alueen autokannan huomattavasta poikkeamasta yleisestä tasosta, joka on niin ikään ympäristövaikutusten kannalta riskitekijä. Toisaalta alueen autokannan vähenemiseen on mahdollista vaikuttaa jatkosuunnittelussa tehtävillä ratkaisuilla, jotka kannustavat kestävien kulkumuotojen käyttöön.

 

Kauniainen pitää edelleen tärkeänä, että päivittäistavarakauppoja ei sijoiteta työpaikka-/kaupallisten palveluiden alueille, jotta ne eivät kilpaile keskusta-alueiden palveluiden kanssa. Sen sijaan ns. tilaa vievä kauppa on tarkoituksenmukaista sijoittaa helposti pääväyliltä saavutettaville alueille.

 

YTJ:

Lautakunta esittää KH:lle, että KH esittää esityslistatekstistä ilmenevän lausunnon Keran osayleiskaavaehdotuksesta Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

KH 30.03.2016 § 43

 

KJ:

KH päättää antaa seuraavan lausunnon Keran osayleiskaavaehdotuksesta Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle:

 

Osayleiskaavan esitystapa on selkeä ja informatiivinen ja antaa riittävät jatkosuunnitteluohjeet sitomatta liiaksi tulevaa asemakaavoitusta. Esitystapa mukaan lukien hybridimerkinnät sekä virkistyksen kohdealueet ja virkistysyhteystarpeet mahdollistaa osayleiskaavan elinkaaren pidentämisen ja käytettävyyden nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Lausunnonantajien informoiminen ja osallistuminen on hoidettu kaavaprosessin aikana esimerkillisesti. Kaavaehdotuksessa on huomioitu tarkoituksenmukaisesti saatua palautetta suunnittelun tavoitteet säilyttäen. Myös Kauniaisten toiveet on otettu huomioon.

 

Alueesta on mahdollista kehittää nykyaikainen ja viihtyisä kaupunginosa, joka tukeutuu kestäviin kulkumuotoihin. Työpaikkojen painottuminen alueen reunoille rauhoittaa alueen sisäosat ja mahdollistaa autottoman keskustan toteutumisen. Keskustatoimintojen painottuminen alueen keskelle vastaavasti mahdollistaa muodostuvien lähipalveluiden hyvän saavutettavuuden ja edesauttaa kaupunkimaisen ympäristön, jossa on asumisen lisäksi palveluita, syntymisen.

 

Kauniainen pitää erittäin tärkeänä liikennejärjestelyjen toimivuutta siten, että liikenne ohjataan ensisijaisesti pääväylille eikä läpiajoliikennettä ohjata ympäröiville asuinalueille. Laaditut liikenne-ennusteet ovat laadittu siten, että ne eivät huomioi riittävästi hybridimerkintöjen mahdollistamaa skenaariota asukas-/työpaikkasuhteen merkittävästä muuttumisesta asuinpainotteisemmaksi. Asuinpainotteisuuden kasvun toteutuminen voidaan olettaa olevan hyvinkin todennäköinen, jolloin vaikutukset mm. liikennemääriin ja sitä kautta ympäröivään liikenneverkkoon muuttuvat merkittävästi. Lisäksi ennusteet perustuvat arvioihin alueen autokannan huomattavasta poikkeamasta yleisestä tasosta, joka on niin ikään ympäristövaikutusten kannalta riskitekijä. Toisaalta alueen autokannan vähenemiseen on mahdollista vaikuttaa jatkosuunnittelussa tehtävillä ratkaisuilla, jotka kannustavat kestävien kulkumuotojen käyttöön.

 

Kauniainen pitää edelleen tärkeänä, että päivittäistavarakauppoja ei sijoiteta työpaikka-/kaupallisten palveluiden alueille, jotta ne eivät kilpaile keskusta-alueiden palveluiden kanssa. Sen sijaan ns. tilaa vievä kauppa on tarkoituksenmukaista sijoittaa helposti pääväyliltä saavutettaville alueille.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.