Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 27.05.2019/Pykälä 106

Oheismateriaali

Lausuntopyyntö Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta, määräaika 24.5.2019

Yhdyskuntavaliokunta	§ 37	05.04.2018
Kaupunginhallitus	§ 57	23.04.2018
Yhdyskuntavaliokunta	§ 104	07.11.2018
Kaupunginhallitus	§ 185	19.11.2018
Yhdyskuntavaliokunta	§ 43	25.04.2019
Kaupunginhallitus	§ 93	06.05.2019
Yhdyskuntavaliokunta	§ 52	14.05.2019
Kaupunginhallitus	§ 106	27.05.2019

 

Lausunto Uusimaa-kaava 2050 -ehdotuksesta (Palautettu asia)

 

59/10.02.00/2017

 

YLKV 05.04.2018 § 37

 

Lisätiedot:

maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh. 050 382 9313

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

 

Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta 13.4.2018 mennessä. Lausuntopyyntö on oheismateriaalina. Lausuntoaineistoon kuuluvat Uudenmaan rakennekaavan luonnos: kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset (LIITE 1), Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston selostus (LIITE 2) sekä Uusimaa-kaavan taustaselvitykset. Lisäksi esityslistan liitteenä jaetaan Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet (LIITE 3). Koko materiaaliin voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla: www.uudenmaanliitto.fi/uusimaakaava.

 

 

Lähtökohdat ja tausta

 

 

Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen tavoitevuosi on 2050. Uusimaa-kaava 2050 muodostuu strategisesta pitkän aikavälin ns. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain (Helsingin seutu, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa) laadittavista vaihekaavoista. Seutujen vaihemaakuntakaavat tarkentuvat kevään 2018 aikana laajassa vuorovaikutuksessa, jonka vuoksi valmisteluaineistossa ei esitetä niistä kaavakarttoja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa.

 

 

Uusimaa-kaava 2050 laaditaan merkittäviltä osin nykyisten kaavaratkaisuiden ja selvitysten pohjalta kokonaisuutta ajantasaistaen ja selkiyttäen, jonka vuoksi on luonnollista, että tavoitteena on kumota Uusimaa-kaavalla kaikki aiemmat maakuntakaavat ja säilyttää kaavoista vain olennaisimmat ylikunnallista suunnittelua edellyttävät teemat. Niiden aihealueiden, joiden kaavaratkaisut ja selvitykset ovat tuoreita, kaavaratkaisut esitetään nyt laadittavassa kaavassa lähes kumottavien kaavojen mukaisesti. Vastaavasti niiden aihealueiden, joiden toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet, tai joiden osalta on käytettävissä uutta tietoa, ratkaisuja tarkistetaan ja täydennetään Uusimaa-kaavassa.

 

 

Lausuttavana olevan valmisteluaineiston selostuksen keskiössä ovat rakennekaavan ratkaisun perustelut sekä suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaavat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja tulevien seutujen kaavojen ratkaisuja. Lisäksi selostuksessa käsitellään kaavan lähtökohtia, suunnitteluprosessia sisältäen vuorovaikutuksen ja viestinnän, Uudenmaan asemaa osana kansainvälisiä ja valtakunnallisia kehityskäytäväverkostoja, kaavan väestöennustetta, muita kaavassa käsiteltäviä yksittäisiä aiheita, vaikutusten arviointia sekä kaavatyössä käytettyjä työkaluja.

 

 

Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet

 

 

Uusimaa-kaavan sisällön päätavoitteilla kuvataan, millaista Uusimaata tavoitellaan tulevaisuudessa ja niillä vastataan ajankohtaisiin ja ennakoituihin muutostekijöihin ja haasteisiin. Kaavan päätavoitteet konkretisoituvat suunnitteluperiaatteiden ja seutujen kaavojen erityiskysymysten kautta kaavatyön edetessä.

 

 

Uusimaa-kaavan 2050 päätavoitteet ovat:

 

.	Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino,
.	Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö,
.	Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä
.	Kestävä kilpailukyky.

 

 

Näille on määritetty alatavoitteita (selostus, s. 19), joiden tehtävänä on ohjata kaavan konkreettisempia suunnitteluperiaatteita, kaavaratkaisuja, niiden vaikutusten arviointia ja vaihtoehtojen vertailua sekä myöhemmin myös kaavan tavoitteiden toteutumisen seurantaa.

 

 

Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on johdettu tavoitteiden ja taustaselvitysten pohjalta ja ne ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuja. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa.

 

 

Suunnitteluperiaatteet ovat:

 

1.	Kasvu kestäville vyöhykkeille
2.	Elinvoimaisten keskuksien verkosto
3.	Liikutaan kestävästi
4.	Hyvin saavutettava Uusimaa
5.	Erikoistuvat seudut ja elinkeinot
6.	Vetovoimainen ympäristö
7.	Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia

 

 

Uudenmaan rakennekaavan keskeinen sisältö

 

 

Uudenmaan rakennekaava koostuu pääkaupunkiseudun ydinalueesta ja sitä ympäröivästä kasvuvyöhykkeestä. Tätä keskeistä aluetta ympäröi Helsingin seudun viherkehä sekä rannikko- ja saaristovyöhyke. Rakennekaavassa on esitetty maakunnan merkittävät keskukset sekä tie- ja raideverkko. Ydinalue ja koko Uusimaa liittyy muihin alueisiin joukkoliikenne- ja logistiikan käytävien sekä kansainvälisien henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohtien kautta. Viheryhteydet jatkuvat niin ikään yli maakunnan rajan.

 

 

Koko aluetta koskevat suunnittelumääräykset (17 kpl) korostavat joukkoliikenteen ja logistiikan toimivuutta sekä luonto- ja ilmastonäkökulmaa maankäytön järjestämisessä. Lisäksi kaikkiin kestävän kasvun vyöhykkeisiin (ydinalueet ja keskukset) kohdistuu yhdeksän yleispiirteistä määräystä, jotka korostavat edellä mainittuja seikkoja sekä seutujen ja keskusten ominaispiirteiden ja -olosuhteiden huomioimista paikallisessa suunnittelussa.

 

 

Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan valmistelu ja erityiskysymykset

 

 

Seutujen erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle ja ne esittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaavatyössä.

 

 

Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset ovat:

 

.	Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL 2019 -suunnitelman yhteensovittaminen
.	Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elinkeinotoiminnan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen
.	Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muille kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden
.	Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Samalla edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vähäpäästöisyyttä
.	Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja liikenneyhteyksien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen
.	Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ottaminen
.	Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden
.	Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan virkistys- ja matkailukysyntään

 

 

Seutujen kaavat tarkentuvat vuoden 2018 aikana vuorovaikutuksessa poliittisten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntiryhmien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.

 

 

Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta

 

 

Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toivetta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alueelliset ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kuntakaavoituksessa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seudullisten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkinnanvarassa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihekaavoihin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia määräyksiä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tahtotilaa.

 

 

Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuottavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin tavoitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siirrettävissä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seutusuunnittelun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivistetty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskukset.

 

 

Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalueeseen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaava-aineistossa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeutuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tämä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyysisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhdenmukainen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edullisesti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen keskustojen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jatkossakaan.

 

 

Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä koko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on tavoitteiltaan yhdenmukainen MAL 2019 -suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia ratkaisuja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden merkitystä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infrahankkeiden edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan toteuttamista, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan molempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen.

 

YTJ:

 

Yhdyskuntavaliokunta merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineiston ja esittää KH:lle, että se esittää lausuntonaan Uudenmaan liitolle esityslistatekstistä ilmevän lausunnon.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

KH 23.04.2018 § 57

 

Uudenmaan liitolle on ilmoitettu kaupungin kokousaikataulu ja lausunnon antamiselle on pyydetty jatkoaikaa 24.4.2018 saakka.

 

KJ:

KH päättää esittää Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta:

 

Uusimaa-kaava 2050 toteuttaa aiemmilla vaihekaavakierroksilla esitettyä toivetta strategisemmasta maakuntakaavasta. Tällä ohjaustasolla kuntien alueelliset ja paikalliset ominaisuudet voidaan varmemmin huomioida kuntakaavoituksessa. Toisaalta tulkinnanvaraisuuden kasvaessa tärkeiden seudullisten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista jäädä laajassa tulkinnanvarassa paikallisten intressien jalkoihin. Näin ollen seuduttaisiin vaihekaavoihin on tärkeää sisällyttää riittävässä määrin sitovuutta varmistavia määräyksiä. Kauniaisten kehityksen kannalta Uusimaa-kaavan tavoitteet ovat kuitenkin yhtenäisiä ja ne tukevat kaupunkitason tavoitteita ja tahtotilaa.

 

Kaavakartta esittää pelkistetysti ydinasiat ja suunnittelumääräykset tuottavat ns. yläotsikkotason tavoitteet alueiden kehittämiselle. Näiltä osin tavoitteet tukevat pääosin suunnittelualueen kuntien kehittymistavoitteita ja ovat siirrettävissä asemakaavoitukseen. Suunnitteluperiaatteet sisältävät seutusuunnittelun kannalta kattavasti tärkeimmät aihepiirit. Niiden sisältö on tiivistetty siten, että ne huomioivat erikokoiset sekä -taustaiset alueet ja keskukset.

 

Kauniainen sijoittuu rakennekaavassa esitettyyn pääkaupunkiseudun ydinalueeseen, eikä kaava rajoita sen kehittämismahdollisuuksia. Kaava-aineistossa Kauniainen on profiloitu palvelu- ja asumiskeskukseksi, joka tukeutuu muuhun seutuun mm. työpaikkojen ja ns. erikoispalvelujen osalta. Tämä selittyy enemmänkin kaupungin koon ja asukasmäärän kuin fyysisen sijainnin kautta. Luokitus on kaupungin omien tavoitteiden kanssa yhdenmukainen. Helsingin seudun vaihekaavassa on tärkeää tukea riittävästi edullisesti sijoittuneiden pienempien keskustojen edellytyksiä. Näin ollen keskustojen kaupallisille palveluille ei pidä asettaa kokorajoituksia jatkossakaan.

 

Uusimaa-kaavan tulee tukea seudun kuntien omaehtoista kehitystä sekä koko seudun yhtenäistä kasvua. Siksi on tärkeää, että Uusimaa-kaava on tavoitteiltaan yhdenmukainen MAL 2019 -suunnitelman kanssa, eikä niihin jää keskenään ristiriitaisia asioita tai ristiriitaisen tulkinnan mahdollistavia ratkaisuja. Lisäksi on tärkeää, että kaavalla korostetaan infrahankkeiden merkitystä seudun kehittämisen edellytyksenä. Näin ollen Uusimaa-kaava 2050 voi toimia viestinä valtion suuntaan infrahankkeiden tärkeydestä; Infrahankkeiden edesauttama Uudenmaan kehitys vaikuttaa positiivisesti koko maan kehitykseen. Seudullisista infrahankkeista ns. ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksenmukaista edistää Espoon kaupunkiradan toteuttamista, koska sen positiiviset vaikutukset ulottuvat kaupunkiradan molempien suuntien lisäksi myös valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuteen.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

YLKV 07.11.2018 § 104

 

Lisätiedot:

maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh. 050 382 9313

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

 

Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta 30.11.2018 mennessä. Lausuntopyyntö on oheismateriaalina. Lausuntoaineistoon kuuluvat:

-	Seutujen kaavojen luonnokset esitettynä yhdellä kaavakartalla
-	Merkinnät ja määräykset sekä oikeusvaikutteinen liitekartta
-	Kaavaselostus ja sen liitekartat
-	Uudenmaan rakennesuunnitelma
-	Uusimaa-kaavan taustaselvitykset

 

 

Luonnokseen voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla: http://www.uudenmaanliitto.fi/kaavaluonnos

 

tai karttapalvelun kautta osoitteessa:

 

http://kartta.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavat kohdasta valmistelussa olevat maakuntakaavat.

 

 

Suunnitellun aikataulun mukaisesti Uusimaa-kaavan ehdotusvaihe ajoittuu kevääseen 2019 ja hyväksymiskäsittely syksyyn 2019.

 

 

Uusimaa-kaava 2050, kaavaluonnos

 

 

Kaavaluonnos koostuu Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksista sekä Uudenmaan rakennesuunnitelmasta. Luonnoksen keskiössä ovat kaavakartta sekä siihen liittyvät merkinnät ja määräykset. Kaavaselostuksessa esitetään kaavaratkaisujen perustelut, oikeusvaikutukset, vaikutusten arviointi sekä kaavan valmistelun kannalta olennaiset lähtökohdat. Aiemmin valmisteluvaiheessa rakennekaavaksi nimetty strateginen suunnitelma on muutettu luonnosvaiheeseen oikeusvaikutuksettomaksi rakennesuunnitelmaksi ja toimii seutukaavojen taustavisiona. Kaavaluonnos tukee valmisteluvaiheen aikana ja jälkeen käytyä vuoropuhelua Uusimaa-kaavan suunnittelijoiden, päätöksentekijöiden ja osallisten välillä.

 

 

Kauniainen sisältyy Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Kauniainen on osoitettu käytännössä kokonaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeeksi ja ns. ratakäytävä pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeeksi. Asemanseutu on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, keskukseksi ja rautatieasema rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Aseman ja Gallträskin välinen alue on osoitettu niin ikään rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Kauniaisten huvilakaupunki). Molemmat ovat esitetty määräyksissä valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Kasavuoren alue on osoitettu viheralueeksi ja arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi. Uutena merkintänä aiempiin maakuntakaavoihin verrattuna Kasavuoren suojelualuetta on esitetty laajennettavaksi Kauniaisten ja Espoon raja-alueella. Lisäksi Kauniainen on esitetty koko laajuudeltaan lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeeksi. Kaavaan liittyvässä oikeusvaikutteisessa liitekartassa, jossa on esitetty liityntäpysäköintialueet sekä joukkoliikenteen vaihtopaikat, on huomioitu Kauniaisten liityntäpysäköintialue.

 

 

Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta

 

 

Uusimaa-kaavaluonnoksen kartta on ulkoasultaan ja luettavuudeltaan aiempien maakuntakaavojen kaltainen. Määräykset sen sijaan sisältävät kaavan strategisuustavoitteiden mukaisesti aiempaa laajempaa ohjausta alemman tason maankäytön suunnittelulle. Määräysten tarkkuustaso esittää selkeästi laajemman kehityksen linjaukset ja tahtotilan sitomatta liiaksi kuntakohtaisia kehitystarpeita tai erityispiirteitä. Kaavaluonnos mahdollistaa valmisteluvaiheessa asetettujen päätavoitteiden sekä suunnitteluperiaatteiden mukaisesti asumisen, liikenteen ja energian suunnittelun sekä luonnon ja ympäristön käytön kestävästi elinkeinoelämää ja kansainvälistä kilpailukykyä unohtamatta.

 

 

Kauniaisten kannalta Uusimaa-kaavan vaikutukset aiempiin maakuntakaavoihin nähden ovat vähäisiä. Esitetyt kulttuurihistoriaan, luontoon ja liikenteeseen liittyvät merkinnät toistavat aiempien kaavojen sisältöä sekä todentavat olemassa olevaa tilannetta. Lentoliikenteen lasketumisvyöhykkeen lisääminen kaavaan on tarkoituksenmukaista, jotta laskeutuvasta lentoliikenteestä aiheutuva, varsinaiset melun raja-arvot alittava, melu tulee varmemmin huomioiduksi asemakaavoituksessa sekä etenkin rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kauniainen kuuluu lähes koko laajuudeltaan laskeutumisvyöhykkeeseen, jonka alueella lentomelu koetaan usein häiritsevänä. Tuomalla valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti merkittävään saavutettavuuteen liittyvä varsinaisen lentomelualueen puskurivyöhyke maakuntakaavatasolla yleiseen tietoisuuteen, voidaan edistää turvallisen ja terveellisen asumisen tavoitteita.

 

 

Liityntäpysäköintialueet ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen tuominen uutena merkintänä kaava-aineistoon oikeusvaikutteisen liitteen kautta on osa joukkoliikenteen ominaisuuksien ja vähäpäästöisyyden edistämistä. Kauniaisiin osoitettu liityntäpysäköintialue on osa järjestelmää ja laajentaa ja parantaa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Toimiva joukkoliikenne toteuttaa myös Kauniaisten ilmastotavoitteita ja edistää asuntotuotannon toteuttamisedellytyksiä. Jatkossa koko seudun liityntäpysäköintialueiden toteutus riittävässä laajuudessa tulisi varmistaa ja saattaa edelleen valtion ja seudun välisiin sopimuksiin omina toteutuskohteina.

 

 

Oleellisimpaan suoraan maankäytölliseen muutokseen, Kasavuoren suojelualueen laajentamiseen, suhtaudutaan myönteisesti, joskin sen vaikutukset kohdistuvat laajemmin Espoon puolelle. Suojelualue käsittää kaupunkien omistamien alueiden lisäksi myös yksityisessä omistuksessa olevaa aluetta. Kauniaisilla ei ole omissa suunnitelmissaan aikeita osoittaa alueelle muuta maankäyttöä.

 

 

Uusimaa-kaavaluonnoksen aluevarausmerkinnät ja määräykset mahdollistavat Kauniaisten kehittämisen osana pääkaupunkiseutua korostaen paikallista ympäristöä ja ominaispiirteitä. Kauniaisten omien tavoitteiden ja kehityksen kannalta Uusimaa-kaavaluonnoksen tavoitteet ovat pitkälti yhtenäisiä ja kaavamerkinnät ja -määräykset tukevat kaupunkitasolla paikallista tahtotilaa.

 

YTJ:

 

Yhdyskuntavaliokunta merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 luonnoksen ja esittää KH:lle, että se esittää kaavaluonnoksesta Uudenmaan liitolle esityslistatekstistä ilmevän lausunnon.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

KH 19.11.2018 § 185

 

 

KJ:

KH päättää esittää Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta:

 

Uusimaa-kaavaluonnoksen kartta on ulkoasultaan ja luettavuudeltaan aiempien maakuntakaavojen kaltainen. Määräykset sen sijaan sisältävät kaavan strategisuustavoitteiden mukaisesti aiempaa laajempaa ohjausta alemman tason maankäytön suunnittelulle. Määräysten tarkkuustaso esittää selkeästi laajemman kehityksen linjaukset ja tahtotilan sitomatta liiaksi kuntakohtaisia kehitystarpeita tai erityispiirteitä. Kaavaluonnos mahdollistaa valmisteluvaiheessa asetettujen päätavoitteiden sekä suunnitteluperiaatteiden mukaisesti asumisen, liikenteen ja energian suunnittelun sekä luonnon ja ympäristön käytön kestävästi elinkeinoelämää ja kansainvälistä kilpailukykyä unohtamatta.

 

Kauniaisten kannalta Uusimaa-kaavan vaikutukset aiempiin maakuntakaavoihin nähden ovat vähäisiä. Esitetyt kulttuurihistoriaan, luontoon ja liikenteeseen liittyvät merkinnät toistavat aiempien kaavojen sisältöä sekä todentavat olemassa olevaa tilannetta. Lentoliikenteen lasketumisvyöhykkeen lisääminen kaavaan on tarkoituksenmukaista, jotta laskeutuvasta lentoliikenteestä aiheutuva, varsinaiset melun raja-arvot alittava, melu tulee varmemmin huomioiduksi asemakaavoituksessa sekä etenkin rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kauniainen kuuluu lähes koko laajuudeltaan laskeutumisvyöhykkeeseen, jonka alueella lentomelu koetaan usein häiritsevänä. Tuomalla valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti merkittävään saavutettavuuteen liittyvä varsinaisen lentomelualueen puskurivyöhyke maakuntakaavatasolla yleiseen tietoisuuteen, voidaan edistää turvallisen ja terveellisen asumisen tavoitteita.

 

Liityntäpysäköintialueet ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen tuominen uutena merkintänä kaava-aineistoon oikeusvaikutteisen liitteen kautta on osa joukkoliikenteen ominaisuuksien ja vähäpäästöisyyden edistämistä. Kauniaisiin osoitettu liityntäpysäköintialue on osa järjestelmää ja laajentaa ja parantaa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Toimiva joukkoliikenne toteuttaa myös Kauniaisten ilmastotavoitteita ja edistää asuntotuotannon toteuttamisedellytyksiä. Jatkossa koko seudun liityntäpysäköintialueiden toteutus riittävässä laajuudessa tulisi varmistaa ja saattaa edelleen valtion ja seudun välisiin sopimuksiin omina toteutuskohteina.

 

Oleellisimpaan suoraan maankäytölliseen muutokseen, Kasavuoren suojelualueen laajentamiseen, suhtaudutaan myönteisesti, joskin sen vaikutukset kohdistuvat laajemmin Espoon puolelle. Suojelualue käsittää kaupunkien omistamien alueiden lisäksi myös yksityisessä omistuksessa olevaa aluetta. Kauniaisilla ei ole omissa suunnitelmissaan aikeita osoittaa alueelle muuta maankäyttöä.

 

Uusimaa-kaavaluonnoksen aluevarausmerkinnät ja määräykset mahdollistavat Kauniaisten kehittämisen osana pääkaupunkiseutua korostaen paikallista ympäristöä ja ominaispiirteitä. Kauniaisten omien tavoitteiden ja kehityksen kannalta Uusimaa-kaavaluonnoksen tavoitteet ovat pitkälti yhtenäisiä ja kaavamerkinnät ja -määräykset tukevat kaupunkitasolla paikallista tahtotilaa.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

YLKV

Uudenmaan liitto pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta 24.5.2019 mennessä. Lausuntopyyntö on oheismateriaalina. Lausuntoaineistoon kuuluvat:

 

-	Vaihemaakuntakaavaehdotukset; Länsi-Uusimaa, Helsingin seutu, Itä-Uusimaa; Kaavakartat, merkinnät ja määräykset
-	Kaavaselostus ja sen liitekartat
-	Uudenmaan rakennesuunnitelma
-	Toteuttamisohjelma, liikenne ja maankäyttö
-	Muut liiteaineistot
-	Maakuntakaavojen yhdistelmä sekä sen merkinnät ja määräykset

 

 

Kaavamääräykset ovat sisällöltään samat kaikissa vaihekaavoissa. Kaavakartat sekä merkinnät ja määräykset ovat oikeusvaikutteisia asiakirjoja. Muu materiaali on oikeusvaikutuksetonta.

 

 

Ehdotukseen voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla http://www.uudenmaanliitto.fi/kaavaehdotus tai karttapalvelun kautta osoitteessa http://kartta.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavat.

 

 

Suunnitellun aikataulun mukaisesti Uusimaa-kaavan ehdotusvaihe ajoittuu kevääseen 2019 ja hyväksymiskäsittely syksyyn 2019.

 

 

Uusimaa-kaava 2050, kaavaehdotus

 

 

Uusimaa kaava 2050 -kaavaluonnoksesta jätettiin 86 lausuntoa, joista puolet kohdistui Helsingin seudulle, neljäsosa jakautui Itä- ja Länsi-Uudellemaalle ja neljäsosa oli yleistä palautetta. Lausunnoissa kaavan tavoitteita ja aiempaa strategisempaa käsittelytapaa kannatettiin suurimmalta osin, kuten myös luonnosvaiheen kuulemista. Lausuntojen sisällöstä korostuivat liikkumisen ja logistiikan sekä ympäristön vetovoimiin ja voimavaroihin liittyvät kysymykset. Radat ja väylät, viherrakenteen merkinnät, kuten suojelualueet, virkistysalueet ja viheryhteystarpeet olivat yksittäisistä aiheista eniten esiin nostettuja. Myös kasvun kestävään ohjaamiseen tuli paljon palautetta, etenkin taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeisiin liittyen.

 

 

Mielipiteitä jätettiin 157, joiden sisältö keskittyi suurimmaksi osaksi Helsingin seudulle, erityisesti Vartiosaaren virkistysstatuksen säilyttämiseen. Myös yleisesti viherrakenteen sekä ampumaratojen osoittamisen puolesta jätettiin mielipiteitä. Vastaavasti tuulivoiman ja Malmin lentokentän rakentaminen aiheuttivat vastustusta.

 

 

Kauniaista koskee Helsingin seudun vaihemaakuntakaava, minkä vuoksi seuraavassa on esitetty ainoastaan saadun palautteen perusteella ko. kaavaehdotukseen tehdyt keskeisimmät muutokset, keskittyen Espoon ja Kauniaisten alueille. Lisäksi on tuotu esiin laajavaikutteisimmat muutokset.

 

 

Kaava-asiakirjojen tulkintaa on selkeytetty. Pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeen sekä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeisiin on tehty muutoksia, jonka lisäksi jälkimmäisen esitystapaa on muutettu. Tiivistettävän ydinvyöhykkeen kulttuuriympäristöjä koskeva määräys on sisällytetty taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen määräykseen. Alle 5 ha:n valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen kohteet ja -alueet, jotka eivät sisälly laajempiin kulttuuriympäristön ominaisuusrasterilla esitettyihin alueisiin, on osoitettu kohdemerkinnöillä.

 

 

Liityntäpysäköintipaikoista ja joukkoliikenteen vaihtopaikoista esitetään ehdotuksessa vain vähintään maakunnallisesti merkittävät. Merkinnät on siirretty oikeusvaikutteiselta liitekartalta kaavakartoille. Vastaavasti lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeet on poistettu kaavakartalta ja siirretty oikeusvaikutuksettomalle liitekartalle. Ns. Kehä II:n jatketta ei ole merkitty edelleenkään kaavakartalle, mutta selostukseen on lisätty, että yhteys voi toteutua katumaisena.

 

 

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden rajauksien tarkistukset ovat muuttaneet kaupan seudullisen koon alarajoja. Espoon Nihtisillan ja Turvesolmun laaturajoittamattomat kaupan alueet on yhdistetty siten, että uuden Nihtisilta-Turvesolmu laaturajoittamaton kaupan alueen enimmäismitoitus on yhteensä 200 000 k-m². Yhteenlaskettu laajuus säilyy siis ennallaan, mutta muutos mahdollistaa vapaamman sijoittelun em. alueiden välillä. Kaupan alueen määräyksestä on poistettu ympäröivän maankäytön toteuttamiseen sitova määräys.

 

 

Ehdotuksessa Tallinnan tunnelista esitetään vain Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkeva linjausvaihtoehto. Perusteena tällä on se, että se on vaihtoehdoista ainoa, joka kulkee liikenteen valtakunnallisten solmukohtien kautta ja kytkee näin tunnelin riittävän hyvin osaksi valtakunnallista liikennejärjestelmää. Kehä III:n sisäpuolinen liikenneverkko on esitetty maakuntakaavakartalla Helsingin seudun tieverkon luokitusselvityksen mukaisesti, kuitenkin siten, että Kehä I:n sisäpuoliset keskeisimmät pitkämatkaisen linja-autoliikenteen ja tavaraliikenteen reitit esitetään omalla merkinnällään. Tämä turvaa yhteydet pääväyliltä terminaaleihin mutta mahdollistaa kaupunkikehittämisen.

 

 

Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 ehdotuksesta

 

 

Suunnitelma-aineistoon ei ole tehty sellaisia Kauniaisten kaupunkia koskevia muutoksia, joista olisi syytä huomauttaa. Näin ollen esitetään, että Kauniaisten kaupunki toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole ehdotusaineistoon tehtyjen muutosten johdosta huomautettavaa.

 

YTJ:

 

Yhdyskuntavaliokunta esittää lausuntonaan Uudenmaan liitolle, että sillä ei ole Uusimaa-kaava 2050 ehdotusaineistoon tehtyjen muutosten johdosta huomautettavaa ja lähettää asian edelleen tiedoksi KHlle.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

KH 06.05.2019 § 93

 

 

KJ:

KH merkitsee Uusimaa-kaava 2050 ehdotusaineiston ja yhdyskuntavaliokunnan lausunnon siihen tiedoksi.

..........

 

KH käytti 6.5.2019 § 86 otto-oikeuttaan yhdyskuntavaliokunnan päätökseen 25.4.2019 § 43 (Lausunto Uusimaa-kaava 2050-ehdotuksesta) ja päätti, että päätös käsitellään tämän asian yhteydessä.

 

Keskustelun aikana jäsen Salminen ehdotti varapuheenjohtaja Rintamäki-Ovaskan kannattamana asian palauttamista yhdyskuntavaliokunnalle uuteen valmisteluun siten, että tunnelilinjauksen osalta tulisi tarkastella kaikkia vaihtoehtoja.

 

Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Päätös:

Asia palautettiin yllä mainituin perustein.

 

YLKV

KH käytti 6.5.2019 § 86 otto-oikeuttaan yhdyskuntavaliokunnan päätökseen 25.4.2019 § 43 (Lausunto Uusimaa-kaava 2050-ehdotuksesta). Keskustelun jälkeen KH palautti asian yhdyskuntavaliokunnalle uuteen valmisteluun seuraavin perusteluin:

 

"Keskustelun aikana jäsen Salminen ehdotti varapuheenjohtaja Rintamäki-Ovaskan kannattamana asian palauttamista yhdyskuntavaliokunnalle uuteen valmisteluun siten, että tunnelilinjauksen osalta tulisi tarkastella kaikkia vaihtoehtoja."

 

 

Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

Tallinna-tunnelin käsittely maakuntahallituksessa

 

 

Luonnosvaiheessa Tallinna-tunnelista esitettiin kolme ohjeellista linjausvaihtoehtoa, jotta niistä voitiin saada kommentteja nähtävilläoloaikana. Luonnoksesta saadun palautteen perusteella maakuntahallitukselle esitettiin kaavaehdotusta, jossa on vain yksi tunnelilinjaus. Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkevan tunnelilinjauksen valinnalle on perusteluna, että se on vaihtoehdoista ainoa, joka kulkee liikenteen valtakunnallisten solmukohtien kautta ja kytkee näin tunnelin riittävän hyvin osaksi valtakunnallista liikennejärjestelmää.

 

 

Maakuntahallituksen kokouksessa tunnelilinjauksesta käytiin äänestys:

 

Markku Markkula Jukka Ihanuksen kannattamana ehdotti, että Tallinnan tunnelin osalta kaavaan merkitään yleispiirteisinä kolme esillä ollutta vaihtoehtoista linjausta. Jatkokehittämisen kriteereinä kirjataan velvoite kytkeä tunneliratkaisu hyvin Helsinki-Vantaa lentokenttään ja valtakunnalliseen rautatieverkkoon sekä EU:n Rail Baltica toteutukseen. Lisäksi tunneliratkaisun tulee sisältää sekä henkilö- että rahtiliikenne. Ottaen huomioon maakuntakaavan strategisuus ja aikatarkastelu 2050 on tärkeää mahdollistaa, suunnitella ja saada taloudellisesti toteutettavaksi nopeat yhteydet lentokentälle eri suunnista Uuttamaata.

 

Tarkempi ratkaisu linjauksesta voidaan tehdä vasta, kun vaihtoehtojen toiminnalliset, taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset on riittävän perusteellisesti selvitetty. YVA-lainsäädäntö (EU direktiivi ja kansalliset säädökset) edellyttää vaihtoehtojen tarkastelua, joten Uusimaa 2050 kaavalla ei tässä vaiheessa valmistelua tule rajata vaihtoehtoja vain yhteen.

 

 

Äänestyksessä pohjaehdotus voitti 10-5). Markkula jätti eriävän mielipiteen Tallinna- tunnelia koskevaan kohtaan.

 

 

Linkki maakuntahallituksen pöytäkirjaan, MHS 11.3.2019 § 26.

 

 

Vaikutukset Kauniaisiin

 

 

Kauniaisten kaupunki ei ole tavallisesti ottanut kantaa seudun muiden kuntien maankäyttösuunnitelmien tai muiden kuntien alueille sijoittuvien seudullisten maankäyttösuunnitelmien ratkaisuihin, mikäli niillä ei ole ollut välittömiä vaikutuksia Kauniaisten kaupungin omaan maankäyttöön, palveluihin tai muiden toimintojen järjestämiseen. Tallinna-tunneli on valtakunnallinen/kansainvälinen hanke, jonka linjausvaihtoehtojen suorat vaikutukset eivät kuitenkaan ulotu Kauniaisiin. On kuitenkin tärkeää, että valittava linjaus mahdollisesti toteutuessaan liittyy seudun liikennejärjestelmään optimaalisella tavalla, kuten maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty. Todettakoon vielä, että Uusimaa-kaavaehdotukseen liittyy useita muitakin seudullisesti kriittisesti puhuttavia maankäyttöratkaisuja tai -kohteita, joista ei myöskään valmistelussa ole nähty erikseen lausua.

 

 

Kauniaisten lausunto Uusimaa-kaava 2050 ehdotuksesta

 

 

Kauniaisten kaupunki toteaa, että sillä ei ole ehdotusaineistoon tehtyjen muutosten johdosta huomautettavaa.

 

YTJ:

 

Yhdyskuntavaliokunta esittää esityslistatekstistä ilmenevän lausunnon Uudenmaan liitolle ja lähettää asian edelleen tiedoksi KHlle.

 

..........

 

Vpj Wahlstedt esitti että lausuntoa täydennettäisiin seuraavasti:

 

Kauniaisten kaupunki toteaa, että sillä ei ole ehdotusaineistoon tehtyjen muutosten johdosta huomautettavaa lukuunottamatta, että Kauniainen katsoo tarpeelliseksi, että edelleen tutkitaan Tallinna-tunnelin hankkeen kolmea linjausvaihtoehtoa. Esitys sai valiokunnan yksimielisen kannatuksen.

 

Päätös:

 

Kauniaisten kaupunki antaa Uusimaa-kaava 2050 ehdotuksesta seuraavan lausunnon:

 

Kauniaisten kaupunki toteaa, että sillä ei ole ehdotusaineistoon tehtyjen muutosten johdosta huomautettavaa lukuunottamatta, että Kauniainen katsoo tarpeelliseksi, että edelleen tutkitaan Tallinna-tunnelin hankkeen kolmea linjausvaihtoehtoa.

 

 

 

KH 27.05.2019 § 106

 

KJ:

KH merkitsee yhdyskuntavaliokunnan lausunnon Uusimaa-kaava 2050 -ehdotuksesta tiedoksi.

 

Päätös:

Merkittiin tiedoksi.