Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 04.09.2017/Pykälä 181

Yhdyskuntavaliokunta

§ 77

15.08.2017

Kaupunginhallitus

§ 181

04.09.2017

1)

Sujuvat matkat - Asiakkaiden matkaketju perustuu joukkoliikenteen runkoverkkoon ja sujuviin liityntäyhteyksiin.

2)

Selkeää palvelua - Tarjoamme asiakkaille ajantasaista tietoa ennen matkaa ja matkan aikana sekä selkeät, helppokäyttöiset ja kohtuuhintaiset liput.

3)

Joukkoliikenne kasvuun - Ohjaamme liikenteen kasvun joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

4)

Tiivis ja vetovoimainen seutu - Raideliikenneverkkoon perustuva liikennejärjestelmä tiivistää yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa seudun vetovoimaisuutta.

5)

Vähemmän päästöjä - Lisäämme vähäpäästöisen liikenteen osuutta joukkoliikenteessä.

6)

Tehokasta taloutta - Parannamme joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja vahvistamme koko liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyttä.

2018

1,581 milj.€

2019

1,403 milj.€

2020

1,424 milj.€

1.

Strategiasuunnitelma

Runkolinjojen liityntäliikennettä suunniteltaessa on nykyistä paremmin voitava erottaa ne yhteystarpeet, jotka eivät suuntaudu runkolinjoille.

Vuonna 2014 laadittu kuntayhtymän strategia on kokonaisuutena onnistunut, mutta alkaneen uuden hallituskauden myötä, liikennetoimialalla tapahtuvien muutosten sekä suurten maankäyttö- ja liikennehankkeitten takia on perusteltua tehdä päivityksiä ja laatia uusi strategia vuoden 2017 aikana. Kokoavana teemana tulisi olla edelleen HSL:n vision 2025 mukaisesti Helsingin seudun aseman vahvistaminen älykkään, kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnannäyttäjänä.

Strategiset tavoitteet tukevat visiota ja ovat kuntayhtymän toiminnan kannalta hyvin valitut. HSL myös aktiivisesti edistää asetettujen strategisten tavoitteiden toteutumista kaikessa toiminnassaan. Tästä saattaa kuitenkin seurata jossain määrin liiallista suoraviivaisuutta seudun asiakkaiden tarpeiden kannalta.

Tiiviin seudun vetovoima voi liikennejärjestelmän osalta perustua raideliikenneverkoston ja muiden runkolinjojen hyvään palvelutasoon, mutta se ei saa strategisena tavoitteena johtaa palvelutason liialliseen heikentämiseen paikallisella tasolla. Runkolinjojen liityntäliikennettä suunniteltaessa on nykyistä paremmin voitava erottaa ne yhteystarpeet, jotka eivät suuntaudu runkolinjoille. Bussien tulisikin kerätä asiakkaat ei vain harvoilta pääkaduilta, vaan myös muiltakin kaduilta vaikka sitten harvemmalla aikataululla. Joukkoliikenteen saavutettavuus on laajalla seudulla tärkeämpää kuin kaukana kulkevan linjan tiheämpi vuoroväli.

Joukkoliikenne on merkittävältä osaltaan verovaroin ylläpidettyä palvelua, jolloin sen tulee olla kattavasti käytettävissä. Joukkoliikenneyhteydet lähikouluihin, terveysasemille ja muihin lähipalveluihin tulee jatkossakin turvata. Samalla on otettava huomioon kuntarajojen yli suuntautuvat palvelutarpeet. Esimerkiksi Kauniainen tuottaa merkittävästi lähipalveluita myös espoolaisille niin koulujen, terveydenhuollon kuin kaupallisten palveluiden muodossa.

Seudun poikittaisliikennettä on lisäksi edelleen kehitettävä uusilla runkoyhteyksillä. Sähköbussit saattavat mahdollistaa raiderunkoyhteyksiä joustavammat ja investointikustannuksiltaan edullisemmat palvelut, ympäristövaikutuksista tinkimättä.

Uudeksi strategiseksi tavoitteeksi tulisi ottaa raideliikenteen turvallisuuden lisääminen. Hyvin traagiset junien alle jäämiset ovat huolestuttavasti yleistyneet ja ne ovat turvalliseen joukkoliikenteeseen kuulumaton ilmiö.

Selkeä palvelu ja ajantasaisen tiedon saatavuus on olennainen osa nykyaikaista laadukasta joukkoliikennejärjestelmää. HSL:n matkustajainformaatio on hyvällä tasolla ja Reittioppaan kehittäminen on onnistunut hyvin. Lipunmyyntijärjestelmän muutos kohti ainoastaan itsepalvelu- ja sähköisiä kanavia on sen sijaan selkeyttä vaarantava tekijä. Lipun hankkimisen tulee olla yksinkertaista ja helppoa kaikenikäisille ja myös satunnaisille matkustajille. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus työmatkaliikenteessä on jo kiitettävän korkea Helsingin seudulla ja kasvupotentiaalia olisi varsinkin satunnaisten käyttäjien keskuudessa. Palvelun selkeys on tälle kohderyhmälle tärkein markkinointikeino.

Kaarimaiset vyöhykkeet eivät lisää selkeyttä lipun hinnoittelussa ja kahden vyöhykkeen minimiostopakko kertoo lähtökohtaisesti epäonnistuneesta järjestelmästä.

Yhteistyö maankäytön, asumisen ja liikennesuunnittelun yhteensovittamisessa on Helsingin seudulla ollut erittäin onnistunutta.

Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen on keskeinen strateginen tavoite, jonka saavuttamisen edellytyksenä on onnistuminen niin sujuvien matkojen kuin selkeän palvelun tuottamisessa. Henkilöauto on aina saavutettavuudeltaan ja vaihdottomuudeltaan helppo valinta. Aktiivisella markkinoinnilla ja liityntäpysäköinnin kehittämisellä voidaan edesauttaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamista. Liityntäpysäköinnin merkittävän lisärakentamisen edellytyksenä on rahoituksen järjestyminen. Suunniteltu rahoitusmalli valtion, koti- ja kohdekunnan välillä edellyttää hankekohtaisia neuvotteluja ja kaikkien osapuolien sitoutumista kustannusjakoon. Vaihtoehtoisesti rakentaminen voitaisiin kytkeä osaksi runkolinjoja ja infrakorvausjärjestelmää.

Päästöjen vähentäminen on tärkeä tavoite, jonka edistämiseksi HSL toimii osaltaan kiitettävästi. Raideliikenteeseen panostaminen on tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä ja lisäksi sähköbussit mahdollistavat vähäpäästöisen joukkoliikennepalvelun myös väljemmin asutuilla alueilla. Tässä olennaista on luonnollisesti sähkön tuotantotapa. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kuuluu myös keinovalikoimaan pyrittäessä vähäpäästöiseen liikkumiseen.

Tehokas taloudenhoito ensiarvoisen tärkeää kuntien vallitsevassa talouden tilanteessa, mutta myös mikäli taloudellinen tilanne paranee. Palvelut tulee tuottaa kustannustehokkaimmalla tavalla ja eri rahoitusvaihtoehtoja selvittää. Ratkaisujen taloudelliset vaikutukset tulee selvittää ennen uusien hankkeiden käynnistämistä. Taloutta ei tule paikata kuntaosuuksia nostamalla. Merkillepantavaa on, että lausuntoaineiston mukaan HSL:n toimintamenojen kasvu ylittää selvästi yleisen kustannustason nousun.

2.

Liikenteen palvelutasot ja muutokset

Lipunmyynnin loppuminen lähijunissa on palvelutasoa heikentävä tekijä.

TTS:ssä esitetyt Kauniaisten bussilinjojen 548 ja 549 muutokset ovat vähäiset ja perustellut. Linjat siirtyvät käyttämään Tapiolan uutta bussiterminaalia sen valmistuttua vuonna 2019 ja reitti ei kierrä enää Revontulentien kautta. Lisävuoro linjalla 224 vuoden 2018 alkaen parantaa sen aikataulussa pysymistä.

Aikaisemmin, vastoin paikallistuntemusta ja kaupungin tahtotilaa tehdyt palvelutasoheikennykset eivät ole hyväksyttäviä. Kauniainen muistuttaa bussilinjan 51 virheellisestä poistamisesta, johon HSL ei ole antanut korjaavaa ratkaisua.

Joukkoliikenteen suunnitteluohjeiden tulisi lähteä siitä, että joukkoliikenteen järjestäminen suuntautuu asukkaiden käyttämiin alue- ja paikalliskeskuksiin kuntarajoista riippumatta. Muutkin HSL:n uudistukset perustuvat kuntarajojen häivyttämiseen liikenteessä. Kauniainen on osalle Espoon alueita lähin tai käytetyin paikalliskeskus esimerkiksi koululaisten, terveyspalveluiden ja kaupallisten palveluiden osalta. Tätä ei kuitenkaan Kauniaisten toistuvasta palautteesta huolimatta ole otettu huomioon riittävästi.

Lipunmyynnin loppuminen lähijunissa on palvelutasoa heikentävä tekijä. Lipunmyynnin keskittäminen itsepalvelukanaviin saattaa olla kustannustehokasta mutta hankalaa satunnaisille käyttäjille ja vanhuksille. Matkustajien turvallisuuden kannalta konduktöörin läsnäolo junissa olisi niinikään suotavaa.

Uudet Flirt-lähijunat ja polkupyörien kuljetusmahdollisuus parantavat palvelutasoa.

3.

Kuntaosuuksien taso

Vyöhykemallin käyttöönotto ja seudullisen kuntaosuuslaskentamallin uudistaminen nostavat Kauniaisten kuntaosuutta kohtuuttomasti, jopa nelinkertaistaen sen.

Lausuntoaineistossa esitetty Kauniaisten kuntaosuuksien ennustettu kehitys on huolestuttava eikä se vastaa jäsenkunnan omistajaohjauksen lausunnoissaan asettamia taloudellisia tavoitteita. Kustannuskehitystä ei voida pitää hallittuna. Esitetty seudullinen kuntaosuuslaskentamalli on myös perussopimuksen vastainen, sillä perussopimus linjaa kuntaosuudet kohdistettavaksi jäsenkunnille joukkoliikenteen käytön mukaisesti.

Siirtyminen vyöhykemalliin ja seudullisen rahoitusmallin uudistaminen johtavat Kauniaisten kohdalla kohtuuttomuuksiin, yli nelinkertaistaen Kauniaisten kuntaosuuden. Tilinpäätöksessä 2016 Kauniaisten lopullinen kuntaosuus oli 606.000 euroa, kun lausuntoaineistossa vuoden 2018 ennuste vyöhykemallin käyttöönoton ja seudullisen kuntaosuuslaskentamallin uudistamisen jälkeen olisi 2.729.000 euroa. Palvelutasossa ei kuitenkaan ole mitään muutosta. Toteutunut kuntaosuus perustuu kauniaislaisten joukkoliikenteen käyttöön.

Suunnitellut uudistukset vaikeuttavat perussopimuksen mukaista joukkoliikenteen käyttöä vastaavaa kustannusten jakoa jäsenkuntien kesken. Jatkossakin tulisi lippulajitutkimuksin ja tietotekniikkaan perustuvan informaatiojärjestelmän tuottamilla tiedoilla kyetä selvittämään matkustuskäyttäytymiset ja kohdistaa kustannukset jäsenkunnille oikeudenmukaisesti ja perussopimusta noudattaen joukkoliikennepalveluiden käytön mukaan.

Lausuntoaineiston kuntaosuuksiin on arvioitu uuden vyöhykejärjestelmään siirtymisen vaikutuksia suuntaa-antavina, sillä tulevat lippujen hinnat eivät vielä ole lopullisesti tiedossa. Sama koskee seudullisen kuntaosuuslaskentamallin laskelmia. Uudistuksilla on erityisesti Kauniaisten kuntaosuuteen hyvin suuri korottava vaikutus, joten on erittäin valitettavaa, että lausuntohetkellä ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa niiden vaikutuksista.

4.

Lipun hintojen keskimääräiset muutokset

Lippujen hintojen alentaminen on lyhytnäköistä kustannustason noustessa.

Lausuntoaineistossa esitetään lippujen hintojen keskimääräistä alenemista. Esitys on vaikeasti perusteltavissa tilanteessa, jossa kuntayhtymän kustannukset nousevat keskimääräistä kustannustasoa enemmän, lukuisat uudet infrahankkeet lisäävät valmistuessaan kustannuspaineita ja vyöhykemallin käyttöönotto siirtää rahoituksen painopistettä kuntaosuuksien puolelle. Entistä pienempi osa kustannuksista rahoitettaisiin jatkossa lipputuloilla.

Tilanteessa, jossa niin lipputulot kuin kuntaosuudet ovat vyöhykejärjestelmään siirtymisen takia vielä epäselvät, on lyhytnäköistä laskea lippujen hintoja.

5.

Tarkastusmaksu

Nykyinen tarkastusmaksu 80 € on suuruudeltaan riittävä, eikä ole luultavaa, että liputta matkustettaisiin liian alhaisen tarkastusmaksun takia.

Kauniainen on lausunut tarkastusmaksun korotusesityksestä aiemmissa TTS-lausunnoissaan vuosina 2012-2016. Kaupungin kanta on edelleen, että matkalippujen tarkastustoiminnan ainoa tavoite tulee olla liputta matkustamisen väheneminen. Tavoitteeseen pääsyä pitää helpottaa satunnaisellekin matkustajalle selkeällä informaatiolla ja helppokäyttöisellä lipunmyyntijärjestelmällä, jotta perusteettomia tarkastusmaksuja ei lankea matkustajille, jotka eivät tunne järjestelmää, eivät ole osanneet tai pystyneet hankkimaan lippua. Erityisesti siirryttäessä uuteen vyöhyke- sekä lippu- ja informaatiojärjestelmään, maksua ei tule korottaa. HSL:n tulee ensisijaisesti varmistaa lipunoston mahdollisuus.

Tarkastusmaksun tason on myös oltava kohtuullinen suhteessa muihin, esim. pysäköintivirhemaksun suuruuteen. Nykyinen tarkastusmaksu 80 € on suuruudeltaan riittävä, eikä ole luultavaa, että liputta matkustettaisiin liian alhaisen tarkastusmaksun takia.

6.

Kuntakohtaisen yli-/alijäämän käyttö

HSL:n tilinpäätöksen osoittaman kuntakohtaisen yli-/alijäämän hyödyntäminen seuraavien vuosien talousarvioissa on oikeudenmukainen ja kannatettava järjestely.

7.

HSL:n rooli osana liikkumispalveluja

HSL:n rooli kaupunkiseudun liikkumisen alustana, jossa runkona on joukkoliikenne, on luonteva.

Tulevaisuuden liikkumispalveluiden markkinat muuttuvat todennäköisesti monella tavalla. Maas (Liikkuminen palvelumuotona) vaatii toimivia liikkumispalveluiden välitys- ja yhdistelypalveluja ja eräiden skenaarioiden mukaan saattaa jopa henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen raja hämärtyä. Tässä tilanteessa on perusteltua selvittää HSL:n tulevaisuuden rooli strategiatyössä. HSL on luotettava asiantuntija, jopa edelläkävijä toimialallaan ja sen rooli kaupunkiseudun liikkumisen alustana, jossa runkona on joukkoliikenne, on luonteva. On silti muistettava, että HSL on jäsenkuntiensa omistama kuntayhtymä ja sen tulee noudattaa strategiatyössä hyväksyttyjä ja omistajaohjauksen kautta määriteltyjä tavoitteita.

Toiminnan painopiste tullee vielä vuosia olemaan nykyisissä tehtävissä, joukkoliikennepalveluiden suunnittelijana ja toteuttajana.

Muiden liikkumispalveluiden tuottajien mukaan ottaminen Reittioppaaseen on hyvä ensiaskel kohti liikkumispalveluiden välitys- ja yhdistelypalveluiden tarjontaa.

Joukkoliikennetarjontaa korvaavat ja täydentävät uudet liikkumispalvelut syntynevät markkinalähtöisesti eikä niitä pidä tuottaa verovaroin.

8.

Kuntaosuuslaskentamallin uudistaminen

Kuntayhtymä muodostuu jäsenkunnista, joille kohdistetaan kustannukset niiltä osin kuin lipputulot eivät kustannuksia kata, joten oikeudenmukainen tapa määritellä kuntaosuus on kuntalaisten matkustuskäyttäytyminen.

Erityisen epäonnistuneena Kauniainen pitää ehdotusta kohdistaa operointikulut jäsenkunnille paikallisen joukkoliikennetarjonnan perusteella.

Kauniainen on aikaisemmassa lausunnossaan kannattanut kuntaosuuslaskennassa nykyisen mallin mukaista käytäntöä myös vyöhykejärjestelmässä. Siinä lipputulot jaetaan kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti kunnittain joukkoliikenteen todelliseen käyttöön perustuen. Kuntayhtymä muodostuu jäsenkunnista, joille kohdistetaan kustannukset niiltä osin kuin lipputulot eivät kustannuksia kata, joten oikeudenmukainen tapa määritellä kuntaosuus on kuntalaisten matkustuskäyttäytyminen. Tämä voidaan selvittää kuten nykyisinkin lippulajitutkimuksin ja matkakorttijärjestelmän keräämillä tiedoilla. Tietotekniikka mahdollistaa luonnollisesti myös yksinkertaisempia tapoja tietojen keruuseen.

Kauniainen ei kannata ehdotettua kuntaosuuslaskentamallin uudistamistapaa. Erityisen epäonnistuneena kaupunki pitää ehdotusta kohdistaa operointikulut jäsenkunnille paikallisen joukkoliikennetarjonnan perusteella.

Operointikustannusten kohdistaminen Kauniaisten kaupungille pelkästään oman alueen paikallisen tarjonnan perusteella korreloi huonosti todellisuuden kanssa. Joukkoliikennevälineiden kapasiteetti on ylimitoitettu Kauniaisten väkilukuun nähden, joka on n. 1/30 ympäröivän Espoon väkiluvusta. Kauniaisilla ei ole teoreettistakaan mahdollisuutta hyödyntää sen läpi kulkevien juna- ja bussilinjojen paikkamääriä täysimittaisesti, mikä ei liene tarkoituskaan, jotta kyytiin mahtuu myös Kauniaisten jälkeen matkustajia. Sekä juna- että bussilinjat edustavat läpiajoliikennettä, jonka tarjonta on mitoitettu suurien naapurikuntien tarpeiden mukaisesti.

Kuntaosuuslaskennan uudistamista koskevassa lausuntopyynnössä sanotaan seuraavasti:

"Lisäksi työryhmä ehdottaa, että operointikulut kohdistetaan kuntien alueella järjestetyn joukkoliikennetarjonnan perusteella. Tarjontatasoon vaikuttavat liikennemuotojen paikkakapasiteetti ja operointikulut. Tarjontatason määrityksessä voidaan huomioida myös alueelliset erityispiirteet, kuten junaliikenteen keskimatkat korottavana vaikutuksena tai kunnan alueen läpikulkuliikenne alentavana tekijänä."

Varsinaisessa laskelmassa läpikulkuliikenteen vaikutusta ei ole kuitenkaan mitenkään huomioitu.

Lausuntoaineistossa esitetty vertailu "kuntaosuus / asukas" ei ole käyttökelpoinen oikeudenmukaisuuden mittari. Jäsenkuntien kesken on eroja sekä joukkoliikenteen tarpeeseen että mahdollisuuksiin sen käyttöön, mistä syystä joukkoliikenteen käyttöaste vaihtelee kunnittain. Lisäksi jokainen seudun asukas valitsee itse kulloinkin sopivimman tavan omaan liikkumiseensa.

Tarjontaan perustuva operointikustannusten jako olisi myös pidemmällä tähtäimellä ohjausvaikutukseltaan kyseenalainen, tietty markkinalähtöisyys ja kustannustehokkuus on tärkeä lähtökohta, vaikka ja juuri siksi, että kysymyksessä on osittain verovaroin subventoitu palvelumuoto.

Kauniainen pitää siirtymistä vyöhykejärjestelmään valitettavana. Osittain uudesta järjestelmästä johtuvat ongelmat kohdistaa kustannukset jäsenkunnille perussopimuksen mukaisesti. Tästä seuraa tarve etsiä uusia tapoja kuntaosuuksien jakamiseksi. Esitetty laskentamalli on kuntayhtymälle hallinnollisesti vähätöinen mikä sinänsä pyrkimyksenä on hyvä asia, mutta johtaa uusiin ongelmiin. Pienelle kaupungille, joka sijaitsee keskellä suurta kaupunkia, malli johtaa kohtuuttomuuksiin ja jopa nykyisen kuntaosuuden nelinkertaistumiseen. Tilinpäätöksessä 2016 Kauniaisten kuntaosuus oli 606.000 euroa, kun lausuntoaineistossa vuodelle 2018 ennustetaan kuntaosuudeksi 2.729.000 euroa. On selvää, että minkään kunnan talous ei mahdollista tällaista muutosta asukasmäärän ja palvelutason pysyessä ennallaan. Kauniainen ei missään nimessä voi hyväksyä mallia, ellei kaupungin sijaintia ja erityspiirteitä kyetä ottamaan huomioon tavalla, joka säilyttää kuntaosuusennusteet nykyisellä tasolla, vastaten kauniaislaisten todellista joukkoliikenteen käyttöä. Kauniainen edellyttää, että sen erityispiirteet otetaan huomioon kuntaosuuden määrittelyssä esimerkiksi kustannuksia alentavaa kerrointa käyttämällä.

Vastaavasti myös infra- ja yleiskulut tulisi jatkossakin jakaa joukkoliikenteen käytön perusteella eikä lipputulojen kohdistuksista suoraan kunnille tule luopua, vaan kuntalaisten ostamien lippujen tulee edelleen vähentää kuntien omaa rahoitusosuutta. Lippu- ja informaatiojärjestelmää kehitettäessä tulisi jatkossakin varmistaa kuntalaisuustiedon hyödynnettävyys.

Kuntayhtymä koostuu itsenäisistä kunnista, joilla on omat taloushallinnot ja tarpeet varmistaa läpinäkyvä, ymmärrettävä ja oikeudenmukainen taloudenpito.

9.

Infrakorvausten käsittely kuntaosuuksien laskennassa

Korko vaikuttaa lippujen hintoihin ja on suurissa investoinneissa merkittävä kuntaosuuksia nostava tekijä.

Joukkoliikenteen infrahankkeiden pääoman korkoprosentiksi sovittu 5 % ylittää selvästi yleisen korkotason. Korko vaikuttaa kuntayhtymän kustannustasoon ja sitä kautta lippujen hintoihin ja kuntaosuuksiin. Joukkoliikenneinfran pääoman korkoprosentin sitominen 12 kk:n euribor-korkoon pienellä sovittavalla marginaalilla lisättynä on kannatettava ehdotus.

Lähtökohtaisesti omistajakuntien subventio-osuus on sovittu olevan korkeintaan 50%. Tätä korkeampaa, tilapäistäkin, subventioastetta, esimerkiksi suurten merkittävien infrahankkeiden yhteydessä, voidaan soveltaa vain erikseen sopimalla.

10.

Halukkuus rahoittaa sähköbussien lisähankintoja ja järjestää seudullisia bussivarikoita

Kauniainen suhtautuu myönteisesti sähköisen bussiliikenteen edistämispyrkimyksiin.

Kauniaisissa ei tiiviin kaupunkirakenteen ja tilanpuutteen vuoksi ole järjestettävissä bussivarikoita tai vilkkaita kääntöpaikkoja sähköbussien latausmahdollisuutta ajatellen.

Kaupunki suhtautuu kuitenkin myönteisesti sähköisen bussiliikenteen edistämispyrkimyksiin ja antaa tässä lausunnossaan tukensa HSL:n sähköbussihankkeelle. Kauniainen sitoutuu muiden jäsenkuntien vastaavasti sitoutuessa, osallistumaan sähköbussien ja tarvittavan latausinfrastruktuurin lisähankintaan nykyisen kuntaosuutensa suhteessa.

11.

Koululaisryhmien maksuton matkustaminen

Pääperiaatteena tulee olla, että kaikilla matkustajilla on voimassa oleva matkalippu.

Liputtomaan matkustamiseen oikeutettujen erityisryhmien lisäämiseen liittyy ongelmia. Koululaisryhmien maksuttomat joukkoliikennematkat lisäisivät paineita muiden asiakasryhmien lipunhintojen nostamiseksi tai vastaavan edun saamiseksi, olisi lipuntarkastuksessa hankala valvoa ja antaisi lapsille ja nuorille väärän kuvan julkisten palvelujen rahoituksesta.

Kukin jäsenkunta voi halutessaan myöntää erityisryhmille avustuksia matkalippujen kustannuksiin, mutta uusia ilmaisryhmiä tai alennettuja hintoja ei pidä ottaa osaksi joukkoliikennejärjestelmää.

1.

Strategiasuunnitelma

Runkolinjojen liityntäliikennettä suunniteltaessa on nykyistä paremmin voitava erottaa ne yhteystarpeet, jotka eivät suuntaudu runkolinjoille.

Vuonna 2014 laadittu kuntayhtymän strategia on kokonaisuutena onnistunut, mutta alkaneen uuden hallituskauden myötä, liikennetoimialalla tapahtuvien muutosten sekä suurten maankäyttö- ja liikennehankkeitten takia on perusteltua tehdä päivityksiä ja laatia uusi strategia vuoden 2017 aikana. Kokoavana teemana tulisi olla edelleen HSL:n vision 2025 mukaisesti Helsingin seudun aseman vahvistaminen älykkään, kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnannäyttäjänä.

Strategiset tavoitteet tukevat visiota ja ovat kuntayhtymän toiminnan kannalta hyvin valitut. HSL myös aktiivisesti edistää asetettujen strategisten tavoitteiden toteutumista kaikessa toiminnassaan. Tästä saattaa kuitenkin seurata jossain määrin liiallista suoraviivaisuutta seudun asiakkaiden tarpeiden kannalta.

Tiiviin seudun vetovoima voi liikennejärjestelmän osalta perustua raideliikenneverkoston ja muiden runkolinjojen hyvään palvelutasoon, mutta se ei saa strategisena tavoitteena johtaa palvelutason liialliseen heikentämiseen paikallisella tasolla. Runkolinjojen liityntäliikennettä suunniteltaessa on nykyistä paremmin voitava erottaa ne yhteystarpeet, jotka eivät suuntaudu runkolinjoille. Bussien tulisikin kerätä asiakkaat ei vain harvoilta pääkaduilta, vaan myös muiltakin kaduilta vaikka sitten harvemmalla aikataululla. Joukkoliikenteen saavutettavuus on laajalla seudulla tärkeämpää kuin kaukana kulkevan linjan tiheämpi vuoroväli.

Joukkoliikenne on merkittävältä osaltaan verovaroin ylläpidettyä palvelua, jolloin sen tulee olla kattavasti käytettävissä. Joukkoliikenneyhteydet lähikouluihin, terveysasemille ja muihin lähipalveluihin tulee jatkossakin turvata. Samalla on otettava huomioon kuntarajojen yli suuntautuvat palvelutarpeet. Esimerkiksi Kauniainen tuottaa merkittävästi lähipalveluita myös espoolaisille niin koulujen, terveydenhuollon kuin kaupallisten palveluiden muodossa.

Seudun poikittaisliikennettä on lisäksi edelleen kehitettävä uusilla runkoyhteyksillä. Sähköbussit saattavat mahdollistaa raiderunkoyhteyksiä joustavammat ja investointikustannuksiltaan edullisemmat palvelut, ympäristövaikutuksista tinkimättä.

Uudeksi strategiseksi tavoitteeksi tulisi ottaa raideliikenteen turvallisuuden lisääminen. Hyvin traagiset junien alle jäämiset ovat huolestuttavasti yleistyneet ja ne ovat turvalliseen joukkoliikenteeseen kuulumaton ilmiö.

Selkeä palvelu ja ajantasaisen tiedon saatavuus on olennainen osa nykyaikaista laadukasta joukkoliikennejärjestelmää. HSL:n matkustajainformaatio on hyvällä tasolla ja Reittioppaan kehittäminen on onnistunut hyvin. Lipunmyyntijärjestelmän muutos kohti ainoastaan itsepalvelu- ja sähköisiä kanavia on sen sijaan selkeyttä vaarantava tekijä. Lipun hankkimisen tulee olla yksinkertaista ja helppoa kaikenikäisille ja myös satunnaisille matkustajille. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus työmatkaliikenteessä on jo kiitettävän korkea Helsingin seudulla ja kasvupotentiaalia olisi varsinkin satunnaisten käyttäjien keskuudessa. Palvelun selkeys on tälle kohderyhmälle tärkein markkinointikeino. Kaarimaiset vyöhykkeet eivät lisää selkeyttä lipun hinnoittelussa ja kahden vyöhykkeen minimiostopakko kertoo lähtökohtaisesti epäonnistuneesta järjestelmästä.

Yhteistyö maankäytön, asumisen ja liikennesuunnittelun yhteensovittamisessa on Helsingin seudulla ollut erittäin onnistunutta.

Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen on keskeinen strateginen tavoite, jonka saavuttamisen edellytyksenä on onnistuminen niin sujuvien matkojen kuin selkeän palvelun tuottamisessa. Henkilöauto on aina saavutettavuudeltaan ja vaihdottomuudeltaan helppo valinta. Aktiivisella markkinoinnilla ja liityntäpysäköinnin kehittämisellä voidaan edesauttaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamista. Liityntäpysäköinnin merkittävän lisärakentamisen edellytyksenä on rahoituksen järjestyminen. Suunniteltu rahoitusmalli valtion, koti- ja kohdekunnan välillä edellyttää hankekohtaisia neuvotteluja ja kaikkien osapuolien sitoutumista kustannusjakoon. Vaihtoehtoisesti rakentaminen voitaisiin kytkeä osaksi runkolinjoja ja infrakorvausjärjestelmää.

Päästöjen vähentäminen on tärkeä tavoite, jonka edistämiseksi HSL toimii osaltaan kiitettävästi. Raideliikenteeseen panostaminen on tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä ja lisäksi sähköbussit mahdollistavat vähäpäästöisen joukkoliikennepalvelun myös väljemmin asutuilla alueilla. Tässä olennaista on luonnollisesti sähkön tuotantotapa. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kuuluu myös keinovalikoimaan pyrittäessä vähäpäästöiseen liikkumiseen.

Tehokas taloudenhoito on ensiarvoisen tärkeää kuntien vallitsevassa talouden tilanteessa, mutta myös mikäli taloudellinen tilanne paranee. Palvelut tulee tuottaa kustannustehokkaimmalla tavalla ja eri rahoitusvaihtoehtoja selvittää. Ratkaisujen taloudelliset vaikutukset tulee selvittää ennen uusien hankkeiden ja varsinkin uusien liikenneinvestointihankkeiden käynnistämistä. Taloutta ei tule paikata kuntaosuuksia nostamalla. Merkillepantavaa on, että lausuntoaineiston mukaan HSL:n toimintamenojen kasvu ylittää selvästi yleisen kustannustason nousun.

2.

Liikenteen palvelutasot ja muutokset

Lipunmyynnin loppuminen lähijunissa on palvelutasoa heikentävä tekijä.

TTS:ssä esitetyt Kauniaisten bussilinjojen 548 ja 549 muutokset ovat vähäiset ja perustellut. Linjat siirtyvät käyttämään Tapiolan uutta bussiterminaalia sen valmistuttua vuonna 2019 ja reitti ei kierrä enää Revontulentien kautta. Lisävuoro linjalla 224 vuoden 2018 alkaen parantaa sen aikataulussa pysymistä.

Aikaisemmin, vastoin paikallistuntemusta ja kaupungin tahtotilaa tehdyt palvelutasoheikennykset eivät ole hyväksyttäviä. Kauniainen muistuttaa bussilinjan 51 virheellisestä poistamisesta, johon HSL ei ole antanut korjaavaa ratkaisua.

Joukkoliikenteen suunnitteluohjeiden tulisi lähteä siitä, että joukkoliikenteen järjestäminen suuntautuu asukkaiden käyttämiin alue- ja paikalliskeskuksiin kuntarajoista riippumatta. Muutkin HSL:n uudistukset perustuvat kuntarajojen häivyttämiseen liikenteessä. Kauniainen on osalle Espoon alueita lähin tai käytetyin paikalliskeskus esimerkiksi koululaisten, terveyspalveluiden ja kaupallisten palveluiden osalta. Tätä ei kuitenkaan Kauniaisten toistuvasta palautteesta huolimatta ole otettu huomioon riittävästi.

Lipunmyynnin loppuminen lähijunissa on palvelutasoa heikentävä tekijä. Lipunmyynnin keskittäminen itsepalvelukanaviin saattaa olla kustannustehokasta mutta hankalaa satunnaisille käyttäjille ja vanhuksille. Matkustajien turvallisuuden kannalta konduktöörin läsnäolo junissa olisi niin ikään suotavaa.

Uudet Flirt-lähijunat ja polkupyörien kuljetusmahdollisuus parantavat palvelutasoa.

3.

Kuntaosuuksien taso

Vyöhykemallin käyttöönotto ja seudullisen kuntaosuuslaskentamallin uudistaminen nostavat Kauniaisten kuntaosuutta kohtuuttomasti, jopa nelinkertaistaen sen.

Lausuntoaineistossa esitetty Kauniaisten kuntaosuuksien ennustettu kehitys on huolestuttava eikä se vastaa jäsenkunnan omistajaohjauksen lausunnoissaan asettamia taloudellisia tavoitteita. Kustannuskehitystä ei voida pitää hallittuna. Esitetty seudullinen kuntaosuuslaskentamalli on myös perussopimuksen vastainen, sillä perussopimus linjaa kuntaosuudet kohdistettavaksi jäsenkunnille joukkoliikenteen käytön mukaisesti.

Siirtyminen vyöhykemalliin ja seudullisen rahoitusmallin uudistaminen johtavat Kauniaisten kohdalla kohtuuttomuuksiin, yli nelinkertaistaen Kauniaisten kuntaosuuden. Tilinpäätöksessä 2016 Kauniaisten lopullinen kuntaosuus oli 606.000 euroa, kun lausuntoaineistossa vuoden 2018 ennuste vyöhykemallin käyttöönoton ja seudullisen kuntaosuuslaskentamallin uudistamisen jälkeen olisi 2.729.000 euroa. Palvelutasossa ei kuitenkaan ole mitään muutosta. Toteutunut kuntaosuus perustuu kauniaislaisten joukkoliikenteen käyttöön.

Suunnitellut uudistukset vaikeuttavat perussopimuksen mukaista joukkoliikenteen käyttöä vastaavaa kustannusten jakoa jäsenkuntien kesken. Jatkossakin tulisi lippulajitutkimuksin ja tietotekniikkaan perustuvan informaatiojärjestelmän tuottamilla tiedoilla kyetä selvittämään matkustuskäyttäytymiset ja kohdistaa kustannukset jäsenkunnille oikeudenmukaisesti ja perussopimusta noudattaen joukkoliikennepalveluiden käytön mukaan.

Lausuntoaineiston kuntaosuuksiin on arvioitu uuden vyöhykejärjestelmään siirtymisen vaikutuksia suuntaa-antavina, sillä tulevat lippujen hinnat eivät vielä ole lopullisesti tiedossa. Sama koskee seudullisen kuntaosuuslaskentamallin laskelmia. Uudistuksilla on erityisesti Kauniaisten kuntaosuuteen hyvin suuri korottava vaikutus, joten on erittäin valitettavaa, että lausuntohetkellä ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa niiden vaikutuksista.

4.

Lipun hintojen keskimääräiset muutokset

Lippujen hintojen alentaminen on lyhytnäköistä kustannustason noustessa.

Lausuntoaineistossa esitetään lippujen hintojen keskimääräistä alenemista. Esitys on vaikeasti perusteltavissa tilanteessa, jossa kuntayhtymän kustannukset nousevat keskimääräistä kustannustasoa enemmän, lukuisat uudet infrahankkeet lisäävät valmistuessaan kustannuspaineita ja vyöhykemallin käyttöönotto siirtää rahoituksen painopistettä kuntaosuuksien puolelle. Entistä pienempi osa kustannuksista rahoitettaisiin jatkossa lipputuloilla.

Tilanteessa, jossa niin lipputulot kuin kuntaosuudet ovat vyöhykejärjestelmään siirtymisen takia vielä epäselvät, on lyhytnäköistä laskea lippujen hintoja.

5.

Tarkastusmaksu

Nykyinen tarkastusmaksu 80 € on suuruudeltaan riittävä, eikä ole luultavaa, että liputta matkustettaisiin liian alhaisen tarkastusmaksun takia.

Kauniainen on lausunut tarkastusmaksun korotusesityksestä aiemmissa TTS-lausunnoissaan vuosina 2012-2016. Kaupungin kanta on edelleen, että matkalippujen tarkastustoiminnan ainoa tavoite tulee olla liputta matkustamisen väheneminen. Tavoitteeseen pääsyä pitää helpottaa satunnaisellekin matkustajalle selkeällä informaatiolla ja helppokäyttöisellä lipunmyyntijärjestelmällä, jotta perusteettomia tarkastusmaksuja ei lankea matkustajille, jotka eivät tunne järjestelmää, eivät ole osanneet tai pystyneet hankkimaan lippua. Erityisesti siirryttäessä uuteen vyöhyke- sekä lippu- ja informaatiojärjestelmään, maksua ei tule korottaa. HSL:n tulee ensisijaisesti varmistaa lipunoston mahdollisuus.

Tarkastusmaksun tason on myös oltava kohtuullinen suhteessa muihin, esim. pysäköintivirhemaksun suuruuteen. Nykyinen tarkastusmaksu 80 € on suuruudeltaan riittävä, eikä ole luultavaa, että liputta matkustettaisiin liian alhaisen tarkastusmaksun takia.

6.

Kuntakohtaisen yli-/alijäämän käyttö

HSL:n tilinpäätöksen osoittaman kuntakohtaisen yli-/alijäämän hyödyntäminen seuraavien vuosien talousarvioissa on oikeudenmukainen ja kannatettava järjestely.

7.

HSL:n rooli osana liikkumispalveluja

HSL:n rooli kaupunkiseudun liikkumisen alustana, jossa runkona on joukkoliikenne, on luonteva.

Tulevaisuuden liikkumispalveluiden markkinat muuttuvat todennäköisesti monella tavalla. Maas (Liikkuminen palvelumuotona) vaatii toimivia liikkumispalveluiden välitys- ja yhdistelypalveluja ja eräiden skenaarioiden mukaan saattaa jopa henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen raja hämärtyä. Tässä tilanteessa on perusteltua selvittää HSL:n tulevaisuuden rooli strategiatyössä. HSL on luotettava asiantuntija, jopa edelläkävijä toimialallaan ja sen rooli kaupunkiseudun liikkumisen alustana, jossa runkona on joukkoliikenne, on luonteva. On silti muistettava, että HSL on jäsenkuntiensa omistama kuntayhtymä ja sen tulee noudattaa strategiatyössä hyväksyttyjä ja omistajaohjauksen kautta määriteltyjä tavoitteita.

Toiminnan painopiste tullee vielä vuosia olemaan nykyisissä tehtävissä, joukkoliikennepalveluiden suunnittelijana ja toteuttajana. Muiden liikkumispalveluiden tuottajien mukaan ottaminen Reittioppaaseen on hyvä ensiaskel kohti liikkumispalveluiden välitys- ja yhdistelypalveluiden tarjontaa.

Joukkoliikennetarjontaa korvaavat ja täydentävät uudet liikkumispalvelut syntynevät markkinalähtöisesti eikä niitä pidä tuottaa verovaroin.

8.

Kuntaosuuslaskentamallin uudistaminen

Kuntayhtymä muodostuu jäsenkunnista, joille kohdistetaan kustannukset niiltä osin kuin lipputulot eivät kustannuksia kata, joten oikeudenmukainen tapa määritellä kuntaosuus on kuntalaisten matkustuskäyttäytyminen.

Erityisen epäonnistuneena Kauniainen pitää ehdotusta kohdistaa operointikulut jäsenkunnille paikallisen joukkoliikennetarjonnan perusteella.

Kauniainen on aikaisemmassa lausunnossaan kannattanut kuntaosuuslaskennassa nykyisen mallin mukaista käytäntöä myös vyöhykejärjestelmässä. Siinä lipputulot jaetaan kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti kunnittain joukkoliikenteen todelliseen käyttöön perustuen. Kuntayhtymä muodostuu jäsenkunnista, joille kohdistetaan kustannukset niiltä osin kuin lipputulot eivät kustannuksia kata, joten oikeudenmukainen tapa määritellä kuntaosuus on kuntalaisten matkustuskäyttäytyminen. Tämä voidaan selvittää kuten nykyisinkin lippulajitutkimuksin ja matkakorttijärjestelmän keräämillä tiedoilla. Tietotekniikka mahdollistaa luonnollisesti myös yksinkertaisempia tapoja tietojen keruuseen.

Kauniainen ei kannata ehdotettua kuntaosuuslaskentamallin uudistamistapaa. Erityisen epäonnistuneena kaupunki pitää ehdotusta kohdistaa operointikulut jäsenkunnille paikallisen joukkoliikennetarjonnan perusteella.

Operointikustannusten kohdistaminen Kauniaisten kaupungille pelkästään oman alueen paikallisen tarjonnan perusteella korreloi huonosti todellisuuden kanssa. Joukkoliikennevälineiden kapasiteetti on ylimitoitettu Kauniaisten väkilukuun nähden, joka on n. 1/30 ympäröivän Espoon väkiluvusta. Kauniaisilla ei ole teoreettistakaan mahdollisuutta hyödyntää sen läpi kulkevien juna- ja bussilinjojen paikkamääriä täysimittaisesti, mikä ei liene tarkoituskaan, jotta kyytiin mahtuu myös Kauniaisten jälkeen matkustajia. Sekä juna- että bussilinjat edustavat läpiajoliikennettä, jonka tarjonta on mitoitettu suurien naapurikuntien tarpeiden mukaisesti.

Kuntaosuuslaskennan uudistamista koskevassa lausuntopyynnössä sanotaan seuraavasti:

"Lisäksi työryhmä ehdottaa, että operointikulut kohdistetaan kuntien alueella järjestetyn joukkoliikennetarjonnan perusteella. Tarjontatasoon vaikuttavat liikennemuotojen paikkakapasiteetti ja operointikulut. Tarjontatason määrityksessä voidaan huomioida myös alueelliset erityispiirteet, kuten junaliikenteen keskimatkat korottavana vaikutuksena tai kunnan alueen läpikulkuliikenne alentavana tekijänä."

Varsinaisessa laskelmassa läpikulkuliikenteen vaikutusta ei ole kuitenkaan mitenkään huomioitu.

Lausuntoaineistossa esitetty vertailu "kuntaosuus / asukas" ei ole käyttökelpoinen oikeudenmukaisuuden mittari. Jäsenkuntien kesken on eroja sekä joukkoliikenteen tarpeeseen, että mahdollisuuksiin sen käyttöön, mistä syystä joukkoliikenteen käyttöaste vaihtelee kunnittain. Lisäksi jokainen seudun asukas valitsee itse kulloinkin sopivimman tavan omaan liikkumiseensa.

Tarjontaan perustuva operointikustannusten jako olisi myös pidemmällä tähtäimellä ohjausvaikutukseltaan kyseenalainen, tietty markkinalähtöisyys ja kustannustehokkuus on tärkeä lähtökohta, vaikka ja juuri siksi, että kysymyksessä on osittain verovaroin subventoitu palvelumuoto.

Kauniainen pitää siirtymistä vyöhykejärjestelmään valitettavana. Osittain uudesta järjestelmästä johtuvat ongelmat kohdistaa kustannukset jäsenkunnille perussopimuksen mukaisesti. Tästä seuraa tarve etsiä uusia tapoja kuntaosuuksien jakamiseksi. Esitetty laskentamalli on kuntayhtymälle vähätöinen mikä sinänsä pyrkimyksenä on hyvä asia, mutta johtaa vääristymiin ja uusiin ongelmiin. Pienelle kaupungille, joka sijaitsee keskellä suurta kaupunkia, malli johtaa kohtuuttomuuksiin ja jopa nykyisen kuntaosuuden nelinkertaistumiseen. Tilinpäätöksessä 2016 Kauniaisten kuntaosuus oli 606.000 euroa, kun lausuntoaineistossa vuodelle 2018 ennustetaan kuntaosuudeksi 2.729.000 euroa. On selvää, että minkään kunnan talous ei mahdollista tällaista muutosta asukasmäärän ja palvelutason pysyessä ennallaan. Kauniainen ei missään nimessä voi hyväksyä mallia, ellei kaupungin sijaintia ja erityspiirteitä kyetä ottamaan huomioon tavalla, joka säilyttää kuntaosuusennusteet nykyisellä tasolla, vastaten kauniaislaisten todellista joukkoliikenteen käyttöä. Kauniainen edellyttää, että sen erityispiirteet otetaan huomioon kuntaosuuden määrittelyssä esimerkiksi kustannuksia alentavaa kerrointa käyttämällä.

Vastaavasti myös infra- ja yleiskulut tulisi jatkossakin jakaa joukkoliikenteen käytön perusteella eikä lipputulojen kohdistuksista suoraan kunnille tule luopua, vaan kuntalaisten ostamien lippujen tulee edelleen vähentää kuntien omaa rahoitusosuutta. Lippu- ja informaatiojärjestelmää kehitettäessä tulisi jatkossakin varmistaa kuntalaisuustiedon hyödynnettävyys.

Kuntayhtymä koostuu itsenäisistä kunnista, joilla on omat taloushallinnot ja tarpeet varmistaa läpinäkyvä, ymmärrettävä ja oikeudenmukainen taloudenpito.

9.

Infrakorvausten käsittely kuntaosuuksien laskennassa

Korko vaikuttaa lippujen hintoihin ja on suurissa investoinneissa merkittävä kuntaosuuksia nostava tekijä.

Joukkoliikenteen infrahankkeiden pääoman korkoprosentiksi sovittu 5 % ylittää selvästi yleisen korkotason. Korko vaikuttaa kuntayhtymän kustannustasoon ja sitä kautta lippujen hintoihin ja kuntaosuuksiin. Joukkoliikenneinfran pääoman korkoprosentin sitominen 12 kk:n euribor-korkoon pienellä sovittavalla marginaalilla lisättynä on kannatettava ehdotus.

Lähtökohtaisesti omistajakuntien subventio-osuus on sovittu olevan korkeintaan 50%. Tätä korkeampaa, tilapäistäkin, subventioastetta, esimerkiksi suurten merkittävien infrahankkeiden yhteydessä, voidaan soveltaa vain erikseen sopimalla.

10.

Halukkuus rahoittaa sähköbussien lisähankintoja ja järjestää seudullisia bussivarikoita

Kauniainen suhtautuu myönteisesti sähköisen bussiliikenteen edistämispyrkimyksiin.

Kauniaisissa ei tiiviin kaupunkirakenteen ja tilanpuutteen vuoksi ole järjestettävissä bussivarikoita tai vilkkaita kääntöpaikkoja sähköbussien latausmahdollisuutta ajatellen.

Kaupunki suhtautuu kuitenkin myönteisesti sähköisen bussiliikenteen edistämispyrkimyksiin ja antaa tässä lausunnossaan tukensa HSL:n sähköbussihankkeelle. Kauniainen sitoutuu muiden jäsenkuntien vastaavasti sitoutuessa, osallistumaan sähköbussien ja tarvittavan latausinfrastruktuurin lisähankintaan nykyisen kuntaosuutensa suhteessa.

HSL:n tulee varoa sitoutumasta liiaksi sähkökäyttöisiin busseihin, koska mm. vetyä käyttäviä saasteettomia moottoriratkaisuja on kehitteillä.

11.

Koululaisryhmien maksuton matkustaminen

Pääperiaatteena tulee olla, että kaikilla matkustajilla on voimassa oleva matkalippu.

Liputtomaan matkustamiseen oikeutettujen erityisryhmien lisäämiseen liittyy ongelmia. Koululaisryhmien maksuttomat joukkoliikennematkat lisäisivät paineita muiden asiakasryhmien lipunhintojen nostamiseksi tai vastaavan edun saamiseksi, olisi lipuntarkastuksessa hankala valvoa ja antaisi lapsille ja nuorille väärän kuvan julkisten palvelujen rahoituksesta.

Kukin jäsenkunta voi halutessaan myöntää erityisryhmille avustuksia matkalippujen kustannuksiin, mutta uusia ilmaisryhmiä tai alennettuja hintoja ei pidä ottaa osaksi joukkoliikennejärjestelmää.