Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 08.02.2016/Pykälä 3

Maahanmuuttajien ruotsinkielinen kotouttaminen (valtuustoaloite)

426/05.11.00/2015, 150/00.02.00/2015

KV 08.02.2016 § 3

Lisätiedot:

sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh. 09 5056 825

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Maahanmuuttajien kotouttamisesta ruotsin kielellä jätettiin 21.9.2015 valtuustoaloite, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on Nina Colliander-Nyman. Aloitteessa toivotaan selontekoa siitä, miten kaupunki antaa muista maista Kauniaisiin muuttaville mahdollisuuden ruotsinkieliseen kotoutumiseen. Aloitteessa painotetaan sitä, että kaupunki on voimakkaasti kaksikielinen, ja että meillä on toimiva infrastruktuuri niin suomen kuin ruotsin kielellä sekä toimiva kaksikielisyysstrategia (oheismateriaali).

On tärkeää, että kunnat kantavat osansa humanitäärisestä vastuusta ja huolehtivat maahanmuuttajien osallisuudesta yhteiskunnassa paikallistasolla. Maahanmuuttajilla - sekä kiintiöpakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla että muilla maahanmuuttajilla - on perustuslain (17 §) mukaan oikeus valita kotoutumiskielensä, suomi tai ruotsi, kun kyse on oppivelvollisuudesta eli perusopetuksesta. Aikuisten kotoutumiskoulutuksen osalta kyse ei ole subjektiivisesta oikeudesta.

Kielen valinta tapahtuu silloin, kun maahan tullut maahanmuuttaja on yhteydessä TE-toimistoon tai kuntaan. Kunnan työntekijät ovat kiintiöpakolaisia vastassa lentokentällä, mutta kielivalinta tehdään yhteydenpidossa TE-toimiston kanssa kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa. Asiakkaat päättävät kotoutumiskoulutuksen kielestä hakiessaan päätöstä kotoutumiskoulutuksesta joko työvoimakoulutuksena tai vapaaehtoisena kotoutumiskoulutuksena. TE-toimiston virkamiehet ovat saaneet ohjeistuksen, jonka mukaan ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus hyväksytään, mutta toisaalta asiakkaiden kanssa käydään keskusteluja suomen kielen taidon merkityksestä Uudenmaan työmarkkinoilla. Työvoimapoliittisena koulutuksena ei ruotsinkielistä kotoutumiskoulutusta ole tarjottu Etelä-Suomessa viime vuosina. Uudenmaan ELY-keskus tulee kuitenkin kilpailuttamaan myös ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen vuodenvaihteessa.

Ruotsinkielistä kotoutumista on lähinnä Pohjanmaan ruotsinkielisellä seudulla ja jossain määrin Länsi-Uudellamaalla. Närpiö on hyvin ruotsinkielinen kunta, jonka työmarkkinoilla tarvitaan paljon maahanmuuttajatyövoimaa. Siellä ruotsinkielinen kotouttaminen on onnistunut hyvin. Läntisellä Uudellamaalla 20-25 % maahanmuuttajista on osoittanut kiinnostusta ruotsinkielistä kotouttamista kohtaan lähinnä perhesyistä, esimerkiksi kun kumppani on ruotsinkielinen. Kotoutumiskursseja on pääosin järjestetty suomeksi, mutta toisinaan on tarjottu myös ruotsin- tai kaksikielisiä kursseja. Kokemukset ruotsin- ja kaksikielisestä kotoutumisesta ovat hyviä Länsi-Uudellamaalla, joka on voimakkaasti kaksikielinen, ja erityisesti Raaseporissa, jossa on ruotsinkielinen enemmistö. Pääkaupunkiseudulla kotoutuminen on pääasiallisesti tapahtunut suomen kielellä, eikä seudun ruotsinkielisissä kouluissa toistaiseksi anneta valmistavaa opetusta. Uudenmaan ELY-keskus tekee parhaillaan yhteistyötä Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston kanssa kehittääkseen ruotsinkielisiä työllistymispolkuja maahanmuuttajille. Asiasta on kuitenkin keskusteltu esim. Espoossa. Ruotsinkielistä kotoutumispolkua koskevan raportin Via svenska, den svenskspråkiga integrationsvägen (Creutz & Helander, Magma 2012) mukaan peräti 23 prosenttia pääkaupunkiseudun maahanmuuttajista oli kiinnostuneita ruotsinkielisestä kotoutumisesta. Kiinnostuksen syitä olivat ruotsinkielinen kumppani tai joku muu keskeinen henkilö, jonka äidinkieli on ruotsi, työskentely ruotsinvoittoisella työpaikalla - esim. päiväkodissa, koulussa, korkeakoulussa, kolmannella sektorilla - ja se, että ruotsin kieli on helpompi oppia kuin suomen kieli. Moni viittaa lisäksi siihen, että kaikki pohjoismaat muodostavat yhteiset työmarkkinat ruotsia osaavalle. Monet, 54 prosenttia, olivat myös halukkaita oppimaan sekä suomea että ruotsia.

Kauniaisten kaupunki palvelee kaikkia, maahanmuuttajat mukaan lukien, sekä suomeksi että ruotsiksi, ja sillä on sen vuoksi valmiudet järjestää kotoutumispalvelut myös ruotsin kielellä. Ruotsinkieliseen kotoutumiseen liittyy seuraavia haasteita:

Tällä hetkellä on nähtävissä kasvavaa kiinnostusta aikuisten maahanmuuttajien keskuudessa ruotsin opiskeluun kansalaisopiston kursseilla, ja on myös tullut jonkin verran kyselyjä mahdollisuudesta ruotsinkieliseen kotoutumiseen kouluissa. Ruotsinkielisessä päivähoidossa kotoutetaan jo taustaltaan vierasmaalaisia lapsia. Ruotsinkielisessä opetustoimessa seurataan tässä vaiheessa tilannetta.

Kauniainen voisi olla sopiva sijoituspaikka pääkaupunkiseudun ruotsinkieliselle kotoutukselle, koska paikkakunta on elävästi kaksikielinen ja ruotsin kielen asema on vahva. Koko perhettä voidaan tukea ruotsinkielisessä kotoutumisessa kaupungin kaksikielisten palvelujen avulla ja tukeutuen siihen kotouttamisyhteistyöhön, jota kaupunki harjoittaa paikallisten kaksikielisten yhdistysten kanssa.

Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli valtuustoaloitteen 5.11.2015 (§ 83) ja hyväksyi tehdyn selvityksen toimenpide-ehdotuksineen mahdollisuuksista ruotsinkieliseen kotouttamiseen Kauniaisissa. Selvitys on myös 25.11.2015 käsitelty vapaa-aikatoimen lautakunnissa (sivistyslautakunta § 33, nuorisolautakunta § 28 ja liikuntalautakunta § 48).

Sosiaali- ja terveyslautakunta on lausunnossaan 15.12.2015 (§ 96) korostanut terveyspalvelujen keskeistä merkitystä sosiaalipalvelujen rinnalla kiintiöpakolaisten vastaanotossa sekä toivonut selvitystä täydennettävän tiedolla sellaisista terveydenhuollon tehtävistä, joilla on keskeinen rooli erityisesti kotoutusprosessin alkuvaiheessa. Lisäksi lautakunta on ehdottanut toimenpide-ehdotuksiin lisäystä, joka koskee poikkihallinnollisen ja moniammatillisen kotouttamisprosessin kehittämistä ja sen seikan tärkeyttä, että maahanmuuttajille annetaan mahdollisuus itse vaikuttaa kotoutumiskielen valintaan.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäykset ja toimenpide-ehdotukset on otettu huomioon selvityksessä (liite) mahdollisuuksista ruotsin kielellä tapahtuvaan kotouttamiseen Kauniaisissa.

Selvityksessä ehdotetaan seuraavia toimia ruotsinkielisen kotouttamisen mahdollistamiseksi:

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty valtuustossa 14.10.2013, ja sitä on kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa.

KH on 20.1.2016 päättänyt, että selvityksessä esitetyt toimenpide-ehdotukset otetaan huomioon, kun kaupungin kotouttamisohjelmaa tarkistetaan viimeistään vuonna 2017.

KH:

KV hyväksyy yllä olevan vastauksena valtuutettu Colliander-Nymanin ym:n valtuustoaloitteeseen maahanmuuttajien kotouttamisesta ruotsin kielellä sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.